Suomi on marjaisa maa
Tiesitkö, että metsissämme kypsyy huononakin vuonna noin 100 kg luonnonmarjoja jokaista suomalaista kohti. Lähes 50 erilaisesta luonnonvaraisesta marjasta tutuimpia ovat puolukka, mustikka, vadelma, lakka, karpalo ja tyrni.
Marjat sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja flavonoideja, joten ne ovat mitä parhainta syötävää koko perheelle! On arvioitu, että suomalainen syö luonnonmarjoja keskimäärin kahdeksan kiloa vuodessa. Syötävää myös riittää, sillä esimerkiksi metsiemme puolukoista ja mustikoista poimitaan vain murto-osa.
Luonnonmarjojen yleisimmät kasvualueet ovat kuivia, kuivahkoja tai tuoreita kankaita sekä karuja rämeitä, joilla 
pääasiallisena puulajina kasvaa mänty tai kuusi. Metsässä viihtyvät etenkin mustikat, puolukat ja vadelmat. Suon asukeista tutuimpia ovat lakka ja karpalo.
Mustikka
Mustikka kasvaa yleisenä koko Suomessa ja on tyypillinen havumetsien kasvi. Mustikan paras poiminta-aika on heinäkuun lopusta syyskuun alkuun.
Mustikka on varsinainen terveyspommi, joka sisältää kuitua, C- ja E-vitamiinia sekä erittäin paljon antosyaaneja. Antosyaanit ovat flavonoideja, jotka antavat mustikalle sen tummansinisen värin. Mustikka on parhaita flavonoidien lähteitä suomalaisessa ruokavaliossa. Mustikkaa on perinteisesti pidetty hyvänä silmien terveyden kannalta. Se on hyväksi verisuonille ja mahdollisesti myös ikäihmisten aivoille.
*Lähde: Riitta Törrönen, Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus, Kuopion yliopisto.
Lue lisää
Puolukka
Puolukka kasvaa yleisenä koko Suomessa ja on metsien aluskasvillisuuden yleisin ja runsain varpu Etelä- ja Keski-Suomessa. Puolukan paras poiminta-aika ajoittuu elokuun lopulta lokakuun alkuun.
Puolukka sisältää kuitua, E-vitamiinia ja flavonoideja enemmän kuin tavalliset tuontihedelmät ja kasvikset. Puolukan terveysvaikutuksia on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Koska se sisältää samankaltaisia aineita kuin karpalo, sillä saattaa olla suotuisa vaikutus virtsateiden terveyteen.
* Lähde: Riitta Törrönen, Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus, Kuopion yliopisto.
Lue lisää
Tyrni
Tyrnimarjat sisältävät runsaasti antioksidantteja: C- ja E-vitamiineja sekä karotenoideja eli A-vitamiinin esiastetta. Siinä on myös paljon kuitua.
Lisäksi siinä öljyjä, jotka sisältävät elimistölle tärkeitä rasvahappoja. Tyrnissä öljyä on sekä siemenissä että pehmytosassa, muissa marjoissa öljyä on vain siemenissä. Tyrnin siemenöljy on hyvä välttämättömien rasvahappojen lähde ja sen omega-3/omega-6-suhde on terveyden kannalta edullinen. Pehmytosan öljyssä puolestaan on harvinaista omega-7-rasvahappoa. Suomessa tehtyjen kliinisten tutkimusten mukaan tyrnin öljyt saattavat lievittää kuivan ja kutisevan atooppisen ihon oireilua.*
Tyrnimarjat poimitaan käsin tai oksia kopautetaan kepillä, jolloin marjat putoavat alustalle, jolta ne kerätään. Paras poiminta-aika on ensimmäisten pakkasten jälkeen.
* Lähde: Riitta Törrönen, Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus, Kuopion yliopisto.
Lue lisää
Karpalo
Karpalo sisältää runsaasti kuitua ja C-vitamiinia sekä flavonoideja. Sen virtsatietulehduksilta suojaavasta vaikutuksesta on vahvaa näyttöä. Kliinisissä tutkimuksissa karpalomehun ja tai muiden karpalotuotteiden käyttö on vähentänyt virtsatietulehduksia naisilla, joilla niitä on ollut toistuvasti.
Vaikutuksen arvellaan perustuvan karpalossa oleviin flavonoidien kaltaisiin aineisiin, jotka estävät tulehduksia aiheuttavan bakteerin tarttumista virtsateiden limakalvoille. Karpalotuotteet sopivat virtsatietulehdusten ennaltaehkäisyyn, ei niiden hoitoon, koska karpalolla ei ole bakteereita tappavaa vaikutusta.*
Karpaloita voi poimia syksyllä lumen tuloon asti sekä keväällä, jolloin niiden maku on pehmeämpi.
*Lähde: Riitta Törrönen, Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus, Kuopion yliopisto.
Lue lisää
Lakka
Lakka eli hilla kasvaa koko Suomessa, mutta runsaimmin Kainuussa ja Lapissa suoalueilla. Lakan poiminta alkaa Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälissä, Pohjois-Suomessa elokuun alussa.
Keltaisessa marjassa on kaksi kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa ja lakka maistuu etenkin hillona ja kiisseleissä, sekä sellaisenaan esimerkiksi leipäjuuston kaverina.
Vadelma
Vadelma on Etelä-Suomen satoisimpia luonnonmarjoja. Laji leviää nopeasti ja on pitkäikäinen. Vadelman parasta poiminta-aikaa on heinä-elokuu.
Mehukasta ja makeaa vadelmaa käyetään mm. tuoreeltaan muun muassa leivonnaisiin tai siitä voi tehdä vaikkapa kiisseliä tai hilloa. Myös vadelman lehdet voi hyödyntää esimerkiksi teehen!
