Pilttipiiri

Virtaa vitamiineista

Asiasanat: Ruoka , Vitamiini , Ravitsemus

Vitamiinien voimalla vauva jaksaa kehittyä ja touhuta. Monipuoliset ruokavalinnat ja D-vitamiinilisä takaavat vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävän saannin.

Vitamiineja on kahdenlaisia: Rasvaliukoiset A-, D-, E- ja K-vitamiinit liukenevat ravinnon ja elimistön rasvaan ja voivat varastoitua kehoon. Vesiliukoiset B- ja C-vitamiinit liukenevat veteen ja kulkevat vapaina verenkierron mukana. Koska vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu, niitä tulisi saada päivittäin.

Kuusikuukautiseksi saakka lapsi saa äidinmaidosta riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita lukuun ottamatta D-vitamiinia. Kiinteää lisäruokaa tarvitaan viimeistään puolen vuoden iässä. Ensimmäisiksi lisäruoiksi sopivat peruna, kasvikset, marjat ja hedelmät. Lihaa ja viljaa voi antaa noin 5 - 6 kuukauden iästä lähtien. Lähellä yhden vuoden ikää annetaan tavallisia lehmänmaitovalmisteita.

D-vitamiinilisää lukuun ottamatta monipuolisen ravinnon lisäksi ei tarvita muita vitamiinivalmisteita. Poikkeuksena ovat lapset, joilla on ruokarajoituksia esimerkiksi allergioiden vuoksi.

Älä unohda D-vitamiinia

D3-vitamiinia muodostuu ihossa auringon ultraviolettivalon vaikutuksesta. Ruoasta D3-vitamiinia saadaan kalasta, kananmunasta ja vitaminoiduista nestemäisistä maitovalmisteista sekä ravintorasvoista. D-vitamiinin esiastetta, D2-vitamiinia, on joissakin metsäsienissä kuten kantarelleissa ja suppilovahveroissa. Sitä on myös monissa D-vitamiinivalmisteissa. D3-vitamiini imeytyy paremmin kuin D2-vitamiini.

D-vitamiini on välttämätöntä luiden kehittymiselle. Se vaikuttaa myös suotuisasti immuunipuolustusjärjestelmään ja vähentää infektiosairauksien riskiä. Ilman D-vitamiinia ihmisen elimistö ei kykene käyttämään hyväkseen ruuasta tulevaa kalsiumia. D-vitamiinin vakavassa puutteessa lapselle kehittyy riisitauti.

Alle 3-vuotiaiden D-vitamiinin saantisuositus on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Ravintoa täydentämään lapset tarvitsevat päivittäin D-vitamiinivalmisteen 2 viikon iästä alkaen siihen asti kunnes täyttävät 3 vuotta.

Alle 1-vuotiailla lapsen ravinto vaikuttaa D-vitamiinivalmisteen annosteluun. Jos alle 1-vuotias lapsi saa yksinomaan tai osittain äidinmaitoa, vitamiinivalmistetta annetaan 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Jos lapsi saa pelkästään äidinmaidonkorviketta, lapsen erityisvalmistetta ja/tai vitaminoitua lastenvelliä, D-vitamiinivalmisteen annostelu on 6 mikrogrammaa vuorokaudessa. Äidinmaidonkorvikkeet on vitaminoitu A- ja D-vitamiinilla. Valmisteen käyttö vitaminoitujen maitovalmisteiden ja rasvojen ohella on turvallista eikä liikasaannin vaaraa ole.

A-vitamiinia kohtuudella

Suomalaisten lasten A-vitamiinin saanti on riittävää, jopa runsasta. Viime syksynä Valtion ravitsemusneuvottelukunta vähensikin A-vitamiinin väestötason suositusta 6 - 23-kuisille lapsille. A-vitamiinia tarvitaan kasvuun, ihon ja limakalvojen hyvinvointiin sekä hämäränäkemiseen.

Yliannosteltuna A-vitamiini on haitallista. Sen liiallisesta saannista voi seurata maksan toiminnan häiriöitä, hyperkalsemiaa sekä iho- ja luumuutoksia. Maksaruokia ei tästä syystä suositella alle 1-vuotiaille ja senkin jälkeen syöntiä on hyvä rajoittaa muutamaan kertaan kuukaudessa sekä runsaan A-vitamiini- että raskasmetallipitoisuuden vuoksi.

A-vitamiinin pääasialliset lähteet ravinnosta ovat kasvisten karotenoidit, lähinnä beetakaroteeni. Beetakaroteenia on runsaasti kasviksissa, marjoissa ja hedelmissä. Mitä voimakkaamman oranssi tai tummanvihreä väri kasviksessa on, sitä enemmän se sisältää karoteenia. Beetakaroteeni muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. Myös rintamaito sisältää runsaasti A-vitamiinia.

Beetakaroteenin liikasaannin vaaraa ravinnosta ei ole. Jos lapsi syö runsaasti porkkanoita, tämän iho voi tosin värjäytyä keltaiseksi, mutta se on harmitonta. Väri häviää, kun karoteenipitoisten ruokien käyttöä vähennetään.

• Asiantuntijana ravitsemusterapeutti, ETL Anna-Liisa Ventola, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön ky.

Teksti: Else Turunen