Viljoista vauhtia vauvalle
Asiasanat: kuidut , keliakia , allergia
Jo vanha kansa tiesi, että leipä antaa energiaa eli ”pitää tiellä”. Menneiden vuosien radiotähti Markus-setä puolestaan kehotti lapsia syömään kaurapuuronsa. Nykytietämyksen valossa Markus-setä oli kaurapuurokehotuksineen oikeassa.
Maito ja viljat kattavat yhdessä noin puolet lapsen energiansaannista, ja viljalla on lapsen ruokavaliossa keskeinen merkitys myös monien ravintoaineiden saannin kannalta.
Noin neljän-viiden kuukauden ikäiseksi vauvalle riittää erinomaisesti ainoaksi ravinnoksi pelkkä äidinmaito.
Neljän-viiden kuukauden ikäistä lasta voi ryhtyä totuttamaan äidinmaidon ohella kiinteään ruokaan antamalla ensin pieninä annoksina keitettyä perunaa ja kasviksia.
Myös marjoja ja hedelmiä voi kokeilla.
Noin viiden kuukauden ikäiselle lapselle voi keittää ensimmäisen notkean kaurapuuronokareen, joka kostutetaan äidinmaidolla.
Puolen vuoden iässä pelkkä äidinmaito ei enää riitä tyydyttämään kasvavan lapsen energiansaantia. Juuri energiansaannin kannalta viljavalmisteet ovat tärkeitä.
Viljavalmisteet, mm. puuro, sisältävät paitsi energiaa myös hiilihydraatteja eli tärkkelystä, kuituja (varsinkin täysjyvävilja), useita kivennäisaineita sekä vitamiineja, mm. B-vitamiinia.
Kaurapuuro on kunnon ruokaa
Yli puolet ravinnon kuidusta saadaan viljasta. Nykyajan ihmiset saavat ravinnostaan usein liian vähän kuituja, sillä makeita ja kuituköyhiä viljavalmisteita, kuten keksejä ja muroja, syödään liikaa puurojen ja leivän sijaan.
Viljojen kuidusta suurin osa on ns. geeliytymätöntä kuitua, joka ei liukene veteen. Geeliytymätöntä kuitua on rukiissa, ohrassa ja vehnässä. Geeliytymätön kuitu lisää ulostemassaa ja on näin ollen hyväksi suoliston toiminnalle.
Liian vähäkuituinen ruoka saattaa aiheuttaa muun muassa ummetusta.
Kaurassa suurin osa kuidusta on ns. geeliytyvää kuitua. Geeliytyvä kuitu hidastaa ravinnon läpikulkua ihmisen elimistössä. Tästä johtuu, että kaurapuuro täyttää hyvin vatsan ja pitää näläntunteen pitkään poissa.
Kaurapuuro onkin aivan ”oikeaa ruokaa” ja sitä voi silloin tällöin tarjota esimerkiksi lapselle lounaaksikin.
Monipuolisesti viljoja
Monipuolisuus on tärkeää lapsen ruokavaliossa. Se on syytä pitää mielessä myös, kun lapselle tarjoaa puuroja ja vellejä.
Aineksina kannattaa käyttää vaihdellen erilaisia viljoja: kauraa, ohraa, ruista, vehnää (mm. grahamjauhoja ja mannasuurimoita), riisiä, maissia, hirssiä ja tattaria jauhoina, hiutaleina, rouheina ja suurimoina.
Vaikka monipuolisuus on tärkeää lasten velleissä ja puuroissa, nykytutkimuksen valossa lapsen ensimmäiseksi viljaksi suositellaan erityisesti kauraa.
Kliinisissä tutkimuksissa, jotka osittain vielä jatkuvat, on todettu, että kaura ei aiheuta keliakiaa eli ohutsuolen suolinukan vaurioita.
Suomessa pienten, alle 2-vuotiaiden, lasten keliakiatapaukset ovat harvinaisia. Pikkulapsilla keliakiaa tavataan noin yhdellä lapsella tuhannesta, kun luku vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla on yksi tapaus kolmestasadasta.
Kaura saattaa sopia keliaakikolle
Keliakia voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta yleensä se todetaan koulu- tai murrosiässä. Se voi ilmetä myös alle kouluikäisillä jonkin ajan kuluttua siitä, kun lapselle on ryhdytty antamaan puuroja ja vellejä.
Tyypillisiä keliakian oireita ovat ripuli sekä painonnousun ja pituuskasvun pysähtyminen. Lasten oireet ovat usein aika lieviä.
Pieni osa keliakiapotilaista kärsii myös ns. ihokeliakiasta, joka ilmenee rakkuloina iholla. Rakkulat ilmaantuvat taipeisiin esim. kyynervarteen ja polvitaipeeseen.
Mikäli on syytä epäillä keliakiaa, kannattaa hakeutua neuvolan kautta erikoislääkärin vastaanotolle. Keliakia varmistetaan ohutsuolen limakalvonäytteistä.
Keliaakikolle sopiva ruokavalio räätälöidään yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa. Keliakia vaatii käytännössä koko potilaan perheeltä isoa elämänmuutosta.
Pikkukeliaakikkojen kasvua ja ruokavaliota seurataan tarkasti neuvolassa ja tarvittaessa sairaalassa.
Keliakian aiheuttaa viljan sisältämä gluteeni; hoitona onkin gluteenin poistaminen ruokavaliosta. Gluteeni aiheuttaa ohutsuolen nukkavaurion, joka saattaa parantua piankin ruokavalion muutoksen jälkeen.
Gluteeniton ruokavalio on yleensä elinikäinen ja ehdoton, koska pienetkin gluteenimäärät aiheuttavat suolinukkavaurion.
Aikaisempien keliakiaohjeiden mukaan ruokavaliosta pitää jättää pois paitsi vehnä, ohra ja ruis myös kaura. Koska kauran soveltuvuutta lapsikeliakiapotilaille koskevat tutkimukset ovat parhaillaan käynnissä, kannattaa kauran sopivuutta pikkukeliaakikon ruokavalioon tiedustella erikoislääkäriltä.
Useimmille aikuisille keliaakikoille kauran on todettu sopivan. Kotimaisten viljojen tilalle suositellaan riisiä, tattaria, hirssiä, maissia sekä tärkkelysjauhoja ja gluteenittomaan ruokavalioon tarkoitettuja erityisjauhoja.
On tärkeää, että keliaakikko syö hänelle sopivia viljavalmisteita yhtä paljon kuin viljaa käytetään tavallisessa ruokavaliossa, koska viljatuotteet ovat erittäin oleellinen osa monipuolista ruokavaliota.
Vilja-allergia ei ole keliakia
Keliakiaa yleisempi, mutta silti melko harvinainen suomalaisten pikkulasten sairaus on vilja-allergia, jolla ei ole mitään tekemistä keliakian kanssa.
Noin prosentti alle kaksivuotiaista herkistyy kotimaisille viljoille ja saa niistä allergiaoireita. Oireet ilmenevät tavallisimmin suolisto-tai iho-oireina eli ripulina tai ihottumana.
Vilja-allergia liittyy usein maitoallergiaan siten, että monet lehmänmaidolle allergisista lapsista herkistyvät myös kotimaisille viljoille. Toisin kuin keliakia vilja-allergia paranee yleensä kokonaan kahden-kolmen vuoden ikään mennessä.
Oireita saattavat aiheuttaa kaikki kotimaiset viljat tai ainoastaan joku niistä. Oireita aiheuttavat viljat jätetään lapsen ruokavaliosta pois puoleksi vuodeksi - vuodeksi, jonka jälkeen niitä kokeillaan uudelleen.
Useimmille vilja-allergikoille sopivat riisi, hirssi, tattari sekä maissi.
Vilja-allergian diagnostisointi ja hoito kuuluvat neuvolan kautta aina lastenlääkärille.
Vilja on ravitsemuksellisesti niin oleellinen osa lasten ruokavaliota, että kotimaisia viljoja korvaavia viljoja etsitään allergiatapauksissa yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa.
Vilja-allergisen lapsen pitää saada sopivia viljavalmisteita puuroina ja leipänä yhtä runsaasti kuin muidenkin. Tummia täysjyvävalmisteita ei saa unohtaa, sillä niistä saadaan paljon kuitua ja kivennäisaineita.
- Lastentautien erikoislääkäri, LT Kati Holm TAYS ja ravitsemusterapeutti, FT Tarja Kemppainen, Kuopion yliopiston kl. ravitsemustieteen laitos
Lue lisää:
Kuva: iStockphoto
Teksti: Piltti
Mitä välipalaksi?
Vauvan ruokapäivä