Uskonto ja tavat vaikuttavat lasten ruokavalioon

Tämän päivän Suomessa lasten vanhemmat voivat törmätä tilanteisiin, joissa huomaa, että ei tunne naapurin ulkomaalaisperheen uskonnon ja tapojen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään ja ruokavalioon.

aako lapsen syntymäpäiville saapuvalle naapurin somalipojalle tarjota samoja herkkuja kuin muille pikkuvieraille? Entä viereiseen taloon muuttanut vietnamilainen tyttö: mitä hän saa syödä?

Suomalainen yhteiskunta on muuttunut aikaisempaa monikulttuurisemmaksi viime vuosina. Moniarvoisuutta ovat tuoneet mukanaan muun muassa Afrikasta, Aasiasta ja eteläisestä Euroopasta muuttaneet pakolaiset.

Pakolaisten kulttuuritaustat, erityisesti uskonnot, heijastuvat monen muun asian ohella myös lasten ruokavalioon. Keskinäisen kunnioituksen rakentaminen valtaväestön ja muualta muuttaneiden kesken vaatii erilaisten tapojen ymmärtämistä.

Muslimeilla useita ruokakulttuureja

Suomessa oli vuoden 1995 alussa yli 6000 muslimia. Muslimien jokapäiväistä elämää säätelee Koraani, jossa on varsin yksityiskohtaisia säännöksiä ruoasta. Koraani ei ole kuitenkaan ehdoton ruoka-auktoriteetti, ja siksi mitään yhtenäistä muslimien ruokakultuuria ei ole olemassa.

Yksi suurimmista ja näkyvimmistä pakolaisryhmistä Suomessa ovat Itä-Afrikasta sotaa pakoon lähteneet somalit. Somaliassa ruokakulttuuri voidaan jakaa neljään ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat karjanhoitajat, jotka käyttävät ruokavaliossaan muita somaliryhmiä enemmän lihaa ja maitoa. Maanviljelijät syövät useimmiten viljavalmisteita ja hedelmiä. Kaupunkilaiset puolestaan ovat saaneet vaikutteita länsimaisesta, erityisesti italialaisesta, ruoasta. Ainoastaan rannikoalueilla syödään kalaa ja mereneläviä.

Äidin ja lapsen välillä maitoside

Aivan pienten lasten ruokavaliosta Koraani antaa varsin yksiselitteiset ohjeet. Lapsia pitäisi imettää kaksivuotiaksi asti. Käytännössä monet somaliäidit lopettavat imettämisen ulkomailla aikaisemmin kuin olisivat kotimaassaan tehneet.

Koraanin mukaan lapselle ei voi antaa kuin oman äidin maitoa, koska lapsen ja maitoa luovuttaneen naisen välille muodostuu pyhä maitoside. Maitosidettä pidetään yhtä pyhänä kuin lapsen suhdetta biologiseen äitiinsä. Tästä syystä muslimiäidit eivät luovuta maitoa äidinmaitokeskuksiin eikä muiden äitien maitoa voi antaa muslimivauvoille.

Sukuperinne ei seuraa uuteen kotimaahan

Suomeen muuttaneiden somalien elämää vaikeuttaa usein vuosisataisen sukuperinteen katkeaminen. Kotimaassa sukulaiset ja kyläläiset ovat olleet yhtä suurta perhettä, jolta saa käytännönneuvoja pienten lasten hoidossa ja ruokinnassa. Uudessa kotimaassa vahvaa ja suurta perheyhteisöä ei enää ole tukena ja turvana. Suomalaiset lastenneuvolat yrittävät paikata puuttuvaa yhteisöä.

Pienten lasten ruokavaliosta saa neuvolasta pyytämättäkin neuvoja ja ohjeita, mutta mitä tarjota 2-3 vuotiaalle? Kun suomalaisetkin vanhemmat kokevat lapsen aterioiden suunnittelun ongelmalliseksi, ei siis ole ihme, että samat asiat askarruttavat erityisesti ulkomailta muuttaneita äitejä ja isiä. Tilanne saattaa olla todella pulmallinen vaikkapa maitoallergisen somalilapsen vanhemmille, jotka yrittävät etsiä kaupasta Koraanin sallimaa valmisruokaa.

Lihan pitäisi olla Halal

Tunnetuin Koraanin ruokasääntö kieltää sianlihan ja veren syömisen. Myös petoeläinten ja raadonsyöjien liha on muslimien pyhän kirjan mukaan syömäkelvotonta. Syötäväksi kelpaava naudan, lampaan tai siipikarjan liha pitäisi teurastaa Koraanin sääntöjen mukaan, jolloin lihasta tulee ”Halal”, sallittua. Muslimit saavat syödä myös juutalaisten tai kristittyjen teurastamaa lihaa, mikäli eläin on lopetettu muutoin Koraanin sääntöjen mukaan. Suomessa teurastetun naudan, lampaan ja kanan lihan syöminen on sallittua.

Islamin säännöt kuukaudenmittaisesta Ramadanista eli paastoajasta eivät koske lapsia, raskaana olevia tai imettäviä äitejä. Koraanin mukaan muslimien on paastottava kerran vuodessa kuukauden ajan auringon nousun ja laskun välinen aika.

Sikaa monissa tuotteissa

Suomeen muuttaneiden muslimien ruoanlaittoa vaikeuttaa tottumattomuus suomalaisiin ruuanlaittovälineisiin ja raaka-aineisiin. Ruokakaupassa ja apteekissa asiointia vaikeuttaa se, että kiellettyä sikaa ja siitä peräisin olevia valmistusaineita on monissa ruoka-aineissa ja jopa lääkkeissä. Sianlihaa myydään kaupoissa monella eri nimellä. Kaupan on muun muassa kassleria, kyljyksiä ja pekonia.

Liivate on peräisin siasta tai naudasta. Koska liivatteen alkuperää ei säännösten mukaan tarvitse ilmoittaa tuoteselosteessa, sen välttäminen ruokavaliossa on hankalaa. Liivatetta saattaa olla monissa yllättäviltäkin tuntuvissa elintarvikkeissa: konditoriatuotteissa, margariineissa, suklaassa, jogurteissa ja jäätelössä. Eräät lääkkeet ja luontaistuotevalmisteet myydään liivatekapseleina. Joissakin lisäaineissa käytetään eläinrasvaa, joka saattaa olla peräisin siasta. Näitä ovat emulgointi-ja stabilointiaineet, joilla parannetaan elintarvikkeiden, esimerkiksi marmeladien, rakennetta. Myös lihaliemitiiviste voi sisältää sianlihaa.

Juutalaisilla paasto ja kosher

Paastoaminen ja veriruoista kieltäytyminen ovat yleisimmät rajoitukset, joita muut kuin kristilliset uskontokunnat asettavat jäsenilleen, jos ne jotain sääntöjä asettavat. Suomessa on pienehkö juutalaisyhteisö, joka noudattaa vaihtelevasti Vanhan Testamentin Mooseksen lakeja ja sen tulkintoja ruokavaliossaan. Juutalaisuuteen kuuluu periaatteessa kaksi täydellistä paastoa, jolloin 24 tunnin aikana ei saa syödä eikä juoda mitään. Lisäksi on neljä vain päiväsaikaan noudatettavaa paastoa.

Juutalaisille puhtaita eli syötäväksi kelpaavia eläimiä ovat kaikki, joilla on sorkat ja jotka märehtivät sekä kalat, joilla on suomut ja evät. Epäpuhtaita ovat siis esimerkiksi sika, hevonen, ankerias, simpukat ja äyriäiset. Tärkein juutalaisten ruokasääntö lihan valmistuksessa on oikeaoppinen eli kosher-teurastus. Kosher-sääntöihin kuuluu lihan käsittely 72 tunnin aikana teurastuksesta määrätyllä tavalla.

Idän uskonnoissa lakto-vegetarismia

Kaakkois-Aasiasta Suomeen on muuttanut ihmisiä muun muassa Vietnamista, Kiinasta, Thaimaasta ja Filippiineltä. Aasian moniin uskontoihin kuuluvat muun muassa hindulaisuus, buddhalaisuus ja taolaisuus.

Hindulaisuus ja buddhalaisuus pitävät ruokavalion lihattomuutta ihanteena. Puhdasoppiset hindut eivät koskaan syö naudan lihaa. Saastuttavina eläiminä saatetaan pitää sikaa ja kanaa. Puhdistavia ruoka-aineita hindulaisuudessa ovat sen sijaan maito, kookos ja kirkastettu voi (ghee).

Ruokasäännökset ovat idän uskonnoissa monimutkaisia: ohjeet liittyvät useimmiten uskoon elollisten olentojen jälleensyntymisestä. Aasiasta tulleiden ruokavalion perustana on usein lakto-vegetarismi, joka tarkoittaa lihasta kieltäytymistä, mutta maitotuotteiden hyväksymistä. Pienelle lakto-vegetarismia noudattavalle lapselle kasvisruokavalio yhdistettynä maitotuotteisiin saattaa olla ongelmallinen esimerkiksi, jos lehmänmaito aiheuttaa allergiaa. Yhdessä neuvolahenkilökunnan ja ravitsemusterapeutin kanssa löytyy yleensä hyvä ja monipuolinen ruokavalio ainoastaan maidotonta kasvisruokaa syövälle allergiselle lapselle.

Ruokailutavatkin erilaisia

Ruokavaliota koskevien sääntöjen ja ohjeiden lisäksi maahanmuuttajien ruokailuun liittyvät tavat poikkevat usein suomalaisista tavoista. Eräissä Kaakkois-Aasian maissa vasemmalla kädellä ei koskaan saa syödä, koska vasen käsi on saastunut. Ruokaa myös kunnioitetaan enemmän kuin nyky-Suomessa, esimerkiksi ruokarukoukset kuuluvat tapoihin useammin kuin Suomessa.

Monissa maissa päivän pääateria syödään Suomeen verrattuna varsin myöhään, vasta esimerkiksi kello 19-22. Suomalaisena lounasaikana nautitaan ainoastaan kevyttä välipalaa, joten ruokailujen välit venähtävät helposti liian pitkiksi pienille lapsille. Heille annetaan välipalaksi maitoa tai mehua, joka on vain hetkellinen helpotus nälkään. Tämä saattaa aiheuttaa ravitsemuksellisia ongelmia huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi se, että lihaa ei syödä ollenkaan.

Suomalaisen mittapuun mukaan pienille lapsille syötetään monien maiden ruokakulttureissa liikaa sokeria. Jopa perunamuusin päälle saatetaan sirotella sokeria, jotta lapsi söisi ruokansa kiukuttelematta. Suomessa äitejä yritetään neuvoloissa ohjata pois liiasta makean syöttämisestä.

Uskonnon vaikutus ruokailuun ja tapoihin voi tuntua suomalaisista oudolta, sillä meidän uskontomme ei aseta ruokailulle rajoituksia. Erilaisiin ruokakulttuureihin perehtyminen kannattaa, sillä se avartaa ajatusmaailmaa ja on kohteliasta maahan muuttajia kohtaan.

Asiantuntijana ravitsemusterapeutti Annika Nurttila, Vantaan kaupunki.

Lähteet: Joukkoruokailun ravitsemussuositukset, Valtion Painatuskeskus; Islamin ruokasäännöt ja ruoka Suomessa, Elintarvikevirasto; Ravitsemushoito ja ruokailu, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu; Pakkausmerkinnät muslimien elintarvikevalintojen apuna, Elintarvikevirasto; Ravitsemus ja ruokavaliot, Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry.

Teksti: Piltti Admin

| Lisää