Pilttipiiri

Terveellinen välipala estää nälkäkiukun

Asiasanat: Ruoka , Ravitsemus , Lapsi , Kiukku

Pienellä lapsella on pieni maha, jonne ei mahdu suuren suurta ruokamäärää kerrallaan. Nopeasti kasvava keho vaatii kuitenkin energiaa ja oikeita ravintoaineita jatkuvalla syötöllä. Näiden saanti turvataan aterioiden välillä terveellisten välipalojen avulla.

Ainakin omilla lapsillani tuntui pienenä olevan jonkinlainen sisäänrakennettu nälkäkytkin, jossa oli vain kaksi asentoa 1. Rauha maassa, kaikki hyvin ja 2. Kiljuva nälkä, heti ruokaa. Mitään välimuotoja ei ollut. He eivät vihjailleet pikku hiljaa heräävästä ruokahalustaan etukäteen, vaan nälän yllättäessä osoittivat vaatimuksensa välittömästi ja kuuluvasti. Monet kerrat kiirehdin vaunujen kanssa puolijuoksua kotiin, kun äänekäs pieni kansalainen julisti nälkäänsä koko kaupungille.
Ymmärtäähän sen. Minäkin opin pian pitämään hyvät välipalat mukana myös kodin ulkopuolisilla retkillä. Niiden merkitys pienen lapsen ruokavaliossa on suurempi kuin meillä aikuisilla, joten välipalojen suunnitteluun kannattaa käyttää hetki aikaa.

Pää kylmäksi

Tutkimusjohtaja Hanna Lagström Turun Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksesta painottaa terveellisten välipalojen tärkeyttä pienten lasten ravitsemuksessa. Ne ovat tärkeä osa säännöllistä ateriarytmiä, joka taas on terveyttä edistävän ravinnon perusta läpi koko elämän.

- Paras ateriarytmi perheelle on yleensä ruokailu viisi kertaa päivässä: aamuateria, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Koska pienet lapset eivät pysty syömään varastoon, perheen pienimmät tarvitsevat lisäksi ainakin yhden ylimääräisen välipalan aamupäivällä tai iltapäivällä.

”Anna äiti keksi!” ”Haluun mehua!” ”Saanko pullaa?” ”Mutkumähaluuuun!”. Näitä kuulee perheessä kuin perheessä, ja arjen tohinassa mehuun ja pullaan olisi helppo turvautuakin. Kannattaa kuitenkin pitää pää kylmänä ja torjua anelut päättäväisesti, sillä ne johtavat helposti jatkuvaan pikkupalojen naposteluun, joista ei yleensä saa kasvuun tarvittavia tärkeitä ravintoaineita. Lisäksi napostelu täyttää vatsaa juuri sen verran, että ruoka ei sitten oikeaan ruoka-aikaan enää maistukaan. Mietityt välipalat sen sijaan auttavat jaksamaan seuraavaan ateriaan samalla kun ne turvaavat hyvien ravintoaineiden saannin.

Osa arkiruokaa

Lagström haluaa tehdä selvän eron välipalan ja napostelun välillä. Hänen mukaansa hyvät välipalat auttavat koko perhettä pitämään huolta säännöllisistä ateriarytmeistä.
- Hyvä terveellinen välipala on osa päivän ruokailurytmiä. On fiksua antaa pienelle lapselle välipala, jonka avulla nälkä pysyy kurissa seuraavaan ateriaan saakka. Sen sijaan jatkuva ruoan tai herkkujen napostelu voi lisätä päivittäistä energian saantia yllättävän paljon eikä tällainen naposteluruoka sisällä välttämättä riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita.

Oikean kokoinen ja sopivaan aikaan ajoitettu välipala perheen pienimmille vähentää nälästä johtuvaa kiukuttelua ja ärtyisyyttä niin, että perheen säännöllisestä ruokailurytmistä on helpompi pitää huolta,
- Jatkuva napostelu tai esimerkiksi energiapitoiset janojuomat, kuten makeat mehut, vievät nälän pääaterialta. Toisaalta, jos aamupala on erityisen aikaisin, kuten se pienillä lapsilla usein saattaa olla, kannattaa nälän yllättäessä olla saatavilla pieni välipala aamupäivällä ennen lounasta. Joskus taas perheen yhteinen päivällinen on myöhäinen perheen pienimmille. Silloin he tarvitsevat oman välipalan myös illan suussa, Hanna Lagström sanoo.

Myös professori Olli Simell Turun yliopistosta muistuttaa herkuttelun ja napostelun vaaroista. Hänen mukaansa tämän hetken yksi suurimpia huolenaiheita on ylipainon kehittyminen jo pienillä lapsilla. Pienten lasten vanhemmilla on kuitenkin käytössään erinomainen seurantaväline jokaisen neuvolakäynnin yhteydessä. Siitä kannattaa ottaa hyöty irti.
- Pienen lapsen painokäyrää on hyvä seurata säännöllisesti. On myös reagoitava liian nopeaan painon nousuun ajoissa, Simell sanoo.

Riittävästi ravintoaineita?

Koska välipalojen osuus on pienen lapsen päivittäin nauttimasta ruoasta suurempi kuin meillä aikuisilla, niiden koostumukseen kannattaa kiinnittää erityishuomiota. Hanna Lagströmin mukaan välipalojen hyvä ravitsemuksellinen laatu onkin noussut yhtä tärkeäksi kuin pääaterioiden kokoonpano.
Minkälainen sitten on hyvä välipala?
- Välipalojen koostamiseen sopivat oikeastaan samat säännöt kuin aterioihinkin eli hyviä välipaloja ovat täysjyväviljatuotteet, rasvattomat maitotuotteet, hedelmät, marjat ja kasvikset, listaa Hanna Lagström.

Noinko helppoa se on? Entä kaikki vitamiinit, hivenaineet ja kaikki muut tärkeät ravinnon ainesosat - saako lapseni niitä varmasti riittävästi?
Olli Simell muistuttaa D-vitamiinista, ainoasta ravintoaineesta, jota pienet lapset eivät saa riittävästi tavallisesta ruoasta. D-vitamiinin antaminen ravintolisänä onkin meillä tarpeen aina 3 - 6 ikävuoteen saakka.

Pienten lasten vanhemmat ovat usein huolissaan erityisesti raudan sekä luuston kannalta tärkeän kalsiumin riittävästä saannista. Hanna Lagströmin mukaan kasvavan lapsen vanhempien ei kannattaisi kiinnittää huomiota yksittäisiin ravintoaineisiin, vaan kehottaa katsomaan ruokavaliota kokonaisuutena.
- Monipuolinen ruokavalio turvaa kyllä kasvavan lapsen ravintoaineiden saannin niin, ettei yksittäisistä ravintoaineista tarvitse kantaa huolta.
Näin on Hanna Lagströmin mukaan myös raudan kohdalla.

- Äidinmaito sisältää puolen vuoden imetyksen jälkeen enää niukasti rautaa, mutta sen imeytyminen on tehokkaampaa äidinmaidosta kuin muista ruoka-aineista. Noin puolen vuoden iästä lähtien lapsi tarvitseekin rintamaidon lisäksi myös muita raudan lähteitä kuten lihaa, kalaa ja viljaa. Esimerkiksi lasten valmispuurot ja vellit on täydennetty raudalla, joten ne ovat myös hyviä raudanlähteitä.

Monia muita täydennettyjä tuotteita ei ole tarkoitettu aivan pienimmille.
- Täydennettyjen mehujen käyttö voi olla perusteltua erityistilanteissa ravintoainelisien korvaajana. Esimerkiksi, jos maitovalmisteet eivät sovi, voidaan ruokavalioon valita kalsiumilla täydennettyjä mehuja. Monia täydennettyjä mehuja ei kuitenkaan ole tarkoitettu pikkulasten käyttöön eli pakkausmerkintöjen rajoituksia on syytä noudattaa tarkasti, Lagström painottaa.

Luotettavaa lisätietoa täydennetyistä mehuista ja muista ruuista löytyy Evira:n sivuilta www.evira.fi.

Hyvät tavat opitaan yhdessä

Muistatko, miten lapsena patisteltiin syömään vihanneksia? Entä tuleeko mieleen tilanne, kun huomasit, että eivät aikuisetkaan aina noudattaneet sääntöjään kovin tunnollisesti? Ei kai silloin lapsenkaan tarvitse …?

Elämäntavat opitaan pienenä, jolloin niitä opiskellaan yhdessä vanhempien ja muun lähipiirin kanssa. Hyvien ravintotottumustenkin opiskelu kannattaa aloittaa jo varhain, ja tehdä niistä osa tavallista arkea. Samalla, kun oma lapsi tai lapsenlapsi opettelee terveellisen elämän aakkosia, voi itsekin täydentää omaa tietämystään ja vaikka tsempata omiakin elämäntapoja piirun verran parempaan suuntaan.

Turun yliopiston STRIP-projektissa on jo kahdeksantoista vuoden ajan annettu perheille ja kasvaville lapsille tehostettua ravitsemus- ja elämäntapaneuvontaa. Projektin johtaja professori Olli Simell on saanut näköalapaikalta seurata, miten hyvät neuvot ovat johtaneet muun muassa alhaisempiin veren kolesterolitasoihin ja erityisesti tytöillä parempaan painonhallintaan. Professori Simell on itsekin isä ja isoisä. Mitä neuvoja hän antaisi pienen lapsen lähipiirille?

- Ensimmäiseksi nostaisin esiin yhteisen ateriahetken tärkeyden perheessä. Samalla tavalla kuin nukkumaanmenosta, myös ruokailusta kannattaa tehdä mukava yhteinen tapahtuma.
Olli Simell tietää kokemuksesta, että vanhemmat ovat usein huolissaan siitä, ettei lapsi syö riittävästi. Tähän hän haluaa tuoda maltillisen näkökulman.
- Pienten lasten ruokahalu aaltoilee luontaisesti. Jos ruoka ei tänään maistu, kannattaa mieluummin odottaa huomiseen kuin aloittaa houkuttelu esimerkiksi herkuilla.

Teksti: Anu Hopia