Ruokatottumukset ennen ja nyt
Asiasanat: ruokakulttuuri
Perheen yhteiset ruokahetket ja ruuanlaittoon käytetty aika ovat viime vuosikymmeninä jatkuvasti vähentyneet. Ruuan tekeminen yhdessä on yhä useammalle lapselle erityinen elämys.
Perheen ajankäytöstä kilpailevat nykyisin niin monet asiat, että ruuanlaitto jää usein hyvin nopeaksi suoritukseksi.
Valmisruokien suosio onkin lisääntynyt huomattavasti 1970-luvulta lähtien.
- Vielä 70-luvulla yli puolet perheistä leipoi sämpylät, pitsat, kakut ja piiraat itse, joten tilastollisesti keittiössä vietetty aika kokonaisuudessaan on pudonnut selvästi, sanoo Kaisa Torkkeli Helsingin yliopiston kotitaloustieteen laitokselta.
Torkkeli tekee väitöskirjaa arjen ruuanvalmistusprosesseista.
Muutos maaseutukulttuurista kaupungistuneeksi yhteiskunnaksi on ollut Suomessa hyvin nopea. Monen omakohtainen yhteys maaseutuun ja ruuan alkutuotantoon näkyi Torkkelin mukaan varsinkin 80-luvulla poikkeuksellisen kriittisenä suhtautumisena valmisruokiin.
Nykyisinkin itse tehty kotiruoka ja sen kiireetön nauttiminen yhdessä on ihanne, jos vain elämäntilanne sen sallii.
- Panostaminen yhteisiin ruokahetkiin on nyt enemmänkin elämäntapaan liittyvä valintakysymys, kun se ennen liittyi myös esimerkiksi yhteiskuntaluokkaan. Aiemmin ruokapöydässä viihtymistä pitkän kaavan mukaan pidettiin tyypillisesti porvarillisena käytöksenä, Torkkeli sanoo.
Tehokasta toimintaa
Itse ruokailutilanne on muuttunut vuosien saatossa sallivammaksi. Muun muassa sotavuosien jälkeisestä pulasta syntynyt ruuan voimakas kunnioitus näkyi pitkään muodollisen ruokatapakasvatuksen korostumisena.
Puhuminen pöydässä oli jopa kokonaan kielletty, ja lautanen pakotettiin tyhjentämään. Nykyään jokainen perheenjäsen saattaa omien menojensa mukaan lämmittää itselleen annoksen eri aikaan ja nauttia sen television ääressä tai kirjan parissa.
Ruokailu on ollut Suomessa aina varsin tehokas toimenpide verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan.
- Tähän on vaikuttanut myös se käytännön kulttuuriero, että meillä syödään illallinen aikaisin. Vielä 70-luvulla oli tyypillistä, että iltaruoka syötiin kello 16. Ruokailu viiden aikaan oli jo aika myöhään. Tässäkin näkyy nykyelämänmenon kiire ja äitien työssäkäynti siten, että nykyinen tavallinen illallisaika on siirtynyt ainakin tunnilla eteenpäin, Torkkeli huomauttaa.
Lapsi mukaan kokkaamaan
Kotitalous-lehden päätoimittajan, kotitalousopettajien liiton puheenjohtajana toimivan Riitta Cederbergin mukaan perheen yhteisen ruuanlaiton vähentyminen näkyy myös opetustyössä.
- Nykyisin menee paljon enemmän aikaa ihan perustaitojen opettamiseen. On vähän surullistakin huomata, että ruuan tekeminen itse on muuttunut monilla harvinaiseksi elämykseksi, Cederberg sanoo.
Hänen mukaansa olisi hyvä tutustuttaa lasta pienestä pitäen ruuanvalmistukseen, vaikka puuha olisikin vähän sotkuisempaa. Näin lapsen kynnys maistella uusia makuja ei nousisi ehkä niin korkeaksi.
- Lapsella pitäisi olla oikeus päästä keittiöön. Jos näkee ruuan aina ensimmäistä kertaa vasta omalla lautasella, jää koko prosessi vieraaksi, eikä välttämättä arvostakaan ruokaa samalla tavalla.
Cederberg näkee lapsen ruuan ravintoarvon nousseen nykyisin jopa liiankin määräävän asemaan. Usein unohdetaan, että myös lapsi nauttii ruuan esteettisestä puolesta ja kauniista kattauksesta.
Lihakastiketta vaiko currya?
Suomalaisten suosikkiruokien listalla näkyy ennen kaikkea helppouden ja nopean valmistumisajan merkitys.
- Pastaruuat makaronilaatikkoa lukuun ottamatta kuuluivat aiemmin enemmänkin juhlatilanteisiin eikä spagetti ollut suinkaan arkiruokaa. Ennen tehtiin useammin erilaisia lihakastikkeita ja keittoja, Cederberg pohtii.
Hän huomauttaa myös, että eksoottisiin makuihin tutustuminen on tänä päivänä tehty aiempaa helpommaksi: marketeissa on kerätty kaikki etniseen ruuanlaittoon tarvittava omille hyllyilleen.
Vaikka perheen yhteiset ruokahetket eivät aivan niin yleisiä enää olisikaan, osaavat lapset ja nuoret silti Cederbergin mukaan käyttäytyä pöydässä tilanteen vaatimalla tavalla.
- Päiväkodista lähtien tehdään tapakasvatuksessa hyvää työtä, ja pöytätavat kyllä tunnetaan. Kotitaloustunneilla saattaa vain joskus korostua murrosikäisten kapina tai hällä väliä -asenne muodollisuuksia kohtaan.
Lue lisää:
Kuva: iStockphoto
Teksti: Timo Nykänen
Mitä välipalaksi?
Vauvan ruokapäivä