Pilttipiiri

Proteiinit kohdilleen

Asiasanat: proteiinit , aminohapot , kasvissyönti , allergia

ProteiinitProteiini on pienelle lapselle välttämätön ravintoaine. Päivittäin sitä tulisi tarjota kuitenkin vain vähän.

Proteiini on koostunut aminohapoista, joista osaa ihminen ei pysty itse rakentamaan, ja siksi niitä kutsutaankin välttämättömiksi.

Ihmisen tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja on eniten maidossa, munassa, lihassa ja kalassa.

Huomattavia määriä proteiinia on myös joissain kasvikunnan tuotteissa, kuten pähkinöissä, manteleissa, siemenissä ja palkokasveissa sekä viljavalmisteissa.

Proteiinia tarvitaan pienen lapsen kasvuun ja kudosten uudistumiseen. Aminohapot toimivat tuiki tarpeellisina rakennusaineina kudos- ja entsyymiproteiineissa sekä monissa hormoneissa ja välittäjäaineissa.

Välttämättömiä aminohappoja tarvitaan lihasten, sisäelimien, veren ja muiden ruumiinnesteiden muodostamiseen ja uusiutumiseen.

- On tärkeää turvata lapselle monipuolinen ruokavalio, joka sisältää kasvuun ja kudoksien uusiutumiseen tarvittavia proteiineja, ravitsemusterapeutti Aila Paganus kertoo.

Pieni annos riittää

Pienelle alle 1-vuotiaalle lapselle tärkein ja paras proteiinin lähde on rintamaito. Yli puolen vuoden iässä lapsi alkaa syödä lihaa, kalaa ja kananmunaa. Niitä riittää kuitenkin pieni annos. Yksi ruokalusikallinen päivässä on tarpeeksi.

On hyvä myös ottaa huomioon, että kotikokkaamisessa tuoreen lihan, kalan tai kanan määrä pienenee, joten kypsennettyä ruokaa tarvitaan päivittäin vain 1-2 teelusikallista riittävän proteiininsaannin varmistamiseksi.

Lapsi tottuu lihaan, kalaan ja munaan hyvän makuisen ruuan mukana. Tottuminen voi vaatia useita maistamiskertoja, mutta totuttelu ei yleensä tuota ongelmia. Uudet ruoka-aineethan omalta osaltaan tuovat makua ruokaan.

- Normaalisti proteiiniin tottuminen ei aiheuta ongelmia. Jos lapsi kuitenkin jatkuvasti kieltäytyy lihasta, sen voi korvata soijalla, tofulla, kananmunalla tai maitoproteiinilla, Paganus vinkkaa.

Allergiat tutkittava

Jotkut proteiineja sisältävät ruoka-aineet saattavat joillain lapsilla aiheuttaa allergioita.

Eniten reaktioita aiheuttavat lehmänmaito, kananmuna ja vehnä. Myös soija-allergia on melko tavallista. Iän mukana taas yleistyy pähkinäallergia.

Jos ruoka-aineallergiaa epäillään, se on hyvä todeta lääkärin tutkimuksissa, jonka jälkeen päästään muokkaamaan mahdollista erikoisruokavaliota.

- Toisin kuin usein kuvitellaan nakit, leikkeleet ja sisäelimet eivät ole sen allergisoivampia kuin perusraaka-aine eli kyseessä olevan eläimen liha. Nakeissa ja lihaleikkeleissä on kuitenkin suolaa ja lisäaineita, ja sisäelimistä maksassa paljon A-vitamiinia. Suolaisia ruokia ei alle 1-vuotiaille suositella, ja maksaruokien käytölle on viranomaisten toimesta annettu rajoituksia. Maksaruokia tulisi tarjota alle kouluikäisille vain harvakseltaan, Paganus kertoo.

Onko liha tarpeen?

Monia vanhempia askarruttava kysymys on, paljonko lihaa pienen lapsen ruokavaliossa pitää olla. Proteiiniahan saa kuitenkin monesta muustakin ruoka-aineesta.

- Pienen lapsen ruokavaliossa ei välttämättä tarvitse olla lihaa ollenkaan. Lihan voi korvata kananmunalla, kalalla tai palkokasveilla. Maassa maan tavalla, syödään sitä mitä kulttuuriin kuuluu, Paganus valottaa.

Voiko runsaasta lihansyönnistä sitten olla jotain haittaa?

- Jos pieni lapsi intoutuu joskus syömään paljon lihapullia tai kokonaisen pihvin, siitä ei ole mitään haittaa. Mutta jos lapsi syö paljon lihaa hyvin usein, se saattaa rasittaa aineenvaihduntaa. Tarpeettoman suuret jatkuvat proteiiniannokset voivat altistaa lasta myös lihomiselle.

Tarkkana kasviruokavalion kanssa

Kasvissyöjävanhempia kiinnostaa tietenkin, pärjääkö pieni lapsi pelkällä kasvisruoalla. Kasvikunnan tuotteista runsaasti proteiinia sisältävät soija, palkokasvit, tofu ja linssit.

Mikään kasvikunnan tuote ei kuitenkaan yksin sisällä riittävästi kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja, joten puhtaassa kasvisruokavaliossa tulee yhdistellä ruoka-aineita järkevästi. Esimerkiksi palkokasvit ja vilja ovat toimiva yhdistelmä.

- Monipuolinen kasvissyöjän ruokavalio on yleensä jo riittävä leikki-ikäiselle. Mielellään koko kasvuiän ajan lapselle pitäisi kuitenkin tarjota maitoa ja maitovalmisteita, kananmunaa ja kalaa kasvisruokavalion osana, Paganus painottaa.

Entä sitten eettisistä syistä hyvin rajoitettua kasvisruokavaliota noudattavat vanhemmat, jotka haluavat lapsensa syövän samaa ruokaa koko perheen kanssa?

- Puhdas vegaaniruokavalio vaatii todella syvällistä perehtymistä, asiantuntemusta ja lapsen kasvun ja kehityksen tavallistakin tarkempaa seuraamista.

- Rajoitetuissa ruokavalioissa, oli kyseessä sitten kasvis- tai allergiaruokavalio, tärkeintä on huolehtia riittävästä energiansaannista. Sen jälkeen on tarkistettava riittävä proteiinin, vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti. Monivitamiini-hivenainevalmiste on usein tarpeellinen ruokavalion tukena.

 

Lue lisää:

Teksti: Stiina Honkamaa