Piltti käy maan helmasta ruokapöytään
Asiasanat: tuotanto , tuotekehitys , raaka-aineet , valmistus
Lastenruokien valmistus on aikamoista tiedettä. Tiukat laatuvaatimukset määrittävät jo raaka-aineiden tuotantoa.
Satakuntalainen porkkana kulkee pitkän tien ennen kuin se päätyy piltin suuhun.
Länsi-Suomessa on tasaista ja suomalaisittain hyvät kasvuolosuhteet. Täällä sijaitsevat Piltin valmistajan Suomen Nestlén sopimustilat, joiden antimia kelpuutetaan tarkkojen testausten jälkeen lastemme ruuaksi.
Palatkaamme kesämuistoihin: Pellossa on rivissään porkkanoita, sileäkuorisia, hieman makeita. Multa tuoksuu. Tilan omistaja on tyytyväinen.
Porkkanasato on taas täyttänyt lastenruuan vaatimukset: kasvinsuojeluaineen jäämiä ei löytynyt, vaikka analyysin seulakoko oli yksi sadasmiljoonasosa.
Suhde on sama kuin jos kolmessa vuodessa olisi yksi sekunti tai sadassa tonnissa yksi gramma.
- Lastenruuan raaka-aineet käyvät hyvin puhtaan elintarvikkeen malliksi. Esimerkiksi vihannestiskin tuotteista vain pieni murto-osa kelpaisi lastenruuan raaka-aineeksi, agronomisti Jussi Hautala paljastaa.
Pellot puntarissa
Sopimustilojen pellot tarkastetaan 1-2 kertaa kesässä. Keskeisten raaka-aineiden jokaiselle erälle tehdään omat analyysinsä. Silti joskus eriä on hylättävä.
Viljamyllylle haasteena on pitää lastenruokavilja erossa muiden viljojen mahdollisista jäämistä.
- Lainsäädäntö koskee valmista tuotetta, mutta jotta voimme olla varmoja lopputuotteiden puhtaudesta, myös raaka-aineiden on läpäistävä vaatimukset, Jussi kertoo.
Lastenruuissa on tavallista tiukemmat vaatimukset myös raskasmetalleille ja nitraatille sekä hometoksiineille, joita voi syntyä varastoinnin aikana. Homeita muodostuu viljoissa myös kasvukauden aikana.
Säällä on merkitystä. Piltin sopimustilat sijaitsevat siksi siellä, missä olosuhteet ovat edullisimmat turvalliselle tuotannolle.
Hautalan mukaan ruuan puhtauteen voidaan pellolla vaikuttaa esimerkiksi kasvilajikkeen, viljelytavan, lannoituksen ja lohkon valinnoilla.
- Sanoisin, että lastenruuat ovat puhtaampia kuin jopa luomu. Eräitä haitta-aineita voi olla luomussa enemmän, sillä viljelystapa on erilainen. Esimerkiksi nitraatin määrä ei ole niin helposti hallittavissa.
Kotimaisuus kunnia-asia
Kaikki Piltti-purkkiruuat valmistetaan Suomessa, Turussa sijaitsevassa tehtaassa. Vuonna 2008 täällä tehtiin lastenruokaa lähes 11 miljoonaa kiloa, yli 70 miljoonaa purkkia.
Reilu puolet tuotannosta jää Suomeen, loput päätyvät Norjaan, Ruotsiin ja Venäjälle.
Tehtaanjohtaja Patrik Lindholm esittelee meille toimittajille tiloja. Sitä ennen on pukeuduttu valkoisiin kaapuihin ja suojahattuun, sellaiseen mitä näkee mummoilla papiljottien päällä.
Hius ei olisi kiva yllätys pikku ruokailijalle, ymmärtäähän sen. Jopa nappikorvakorut pitää ottaa pois, ja miesten laittaa parran eteen suojus.
Patrik selvittää, että Piltti ja Bona ovat ainoat Suomessa valmistetut lasten purkkiruuat. Suomalaisen Työn Liiton valvoma Avainlippu tuotteille on myönnetty 2007.
Ideoita kuluttajilta
Kuten muissakin asioissa, lastenruuissakin kaikki alkaa hyvästä ideasta. Niitä voi Piltin tuotekehittäjän, Teija Kenkkilän, mukaan tulla useasta lähteestä: kuluttajalta, lastenruokien markkinoinnilta tai lastenruokaraaka-aineita hankkivalta osto-osastolta.
Kun uusi tuote on kehitteillä, tuotekehityksen työntekijät testaavat yhdessä oston ja laadunvarmistuksen kanssa vaihtoehtoisia raaka-aineita ja laskevat reseptien ravintosisältöjä.
- Jokainen raaka-aine tuo reseptiin omat ravitsemukselliset ominaisuutensa, joista yhteen laskettuna saadaan reseptin ravintoarvot. Me tuotekehityksessä peilaamme niitä lastenruokien koostumusta säätelevään lakiin ja viimeisimpiin Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, Teija juttelee.
Myös raaka-aineiden laatua seurataan aina sadon vaihtuessa. Esimerkiksi joka sadon saapuessa perunan laatu ja rakenne testataan.
Perunoissa pehmeys saattaa Teijan mukaan aiheuttaa haasteita isommille pilteille suunnatuissa tuotteissa, joihin halutaan kokonaisia paloja. Kumiperunoita purkkeihin ei päädy.
Vihannespalat tarkastetaan käsin
Kun reseptin valmistus käynnistyy, on käsiteltävä ensiksi raaka-aineet. Turun-tehtaan lastauslaiturilla on omat ovensa eri raaka-aineille.
Pakasteet tuodaan tiettyyn paikkaan, jossa sulamista valvotaan raaka-aineisiin asennettavilla antureilla.
Keräily ja esikeitto -osastolla työntekijät tekevät raaka-aineille silmämääräisen tarkastelun, ja osa materiaaleista otetaan pöydälle tarkastukseen.
Erottelupisteessä Pauliina Ahlros ja Juko Hautala tarkkailevat porkkanapaloja.
- Otamme joukosta pois huonot palat ja mahdolliset vierasesineet, joita ei onneksi yleensä löydy.
Kahvia tässä työssä kuulemma kuluu. Pauliina sanoo olevansa kotona laiska kokki. Töissä pitää olla ruokien kanssa niin tarkkana.
Lapsilla viimeinen sana
Kun tuote on lähes kehitetty, sitä maistellaan ja maistatellaan. Parhaimmat kandidaatit pääsevät lapsista koostuvan testiryhmän, Piltin Makuraadin, testattaviksi.
- Ruokavalion monipuolistuessa lapsen makumaailma kehittyy ja usein hän tulee krantummaksi. Jokaisessa ikäryhmässä on siis yritettävä vastata kohderyhmän makutottumuksiin ja tuotteen ostajan odotuksiin, Teija selvittää.
Saavumme tehdaskäynnillämme testitiloihin. Täällä laadunvalvonnan asiantuntijat Inga Korkeamäki ja Piia Pikander tekevät laboratoriotestejä.
- Nyt teemme testejä, joiden perusteella arvioidaan laboratoriomme analyysitarkkuus. Analysoimme testinäytteet ja lähetämme tulokset edelleen arvioitaviksi. Mikäli analyysitarkkuus ei ole riittävä, meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta tarkkuus saadaan kohdalleen.
Tietokone ohjaa purkkien kulkua
Sisällä tehtaassa on puhdasta ja valkoista, kuin sairaalassa. Valmistusprosessi on tarkasti ohjattua.
Patrikin mukaan on tärkeää, että oikea tavara on oikeassa paikassa oikealla hetkellä.
Porkkanat, perunat ja muut ainekset muuttuvat ruoiksi jättiläismäisissä 1 300 litran keittokattiloissa, joista sosetuotteet siivilöidään purkkeihin.
Purkkien täyttölinjalla on metalli-ilmaisin, ja kuusi kameraa tutkii, että kukin tölkki on virheetön.
Lämpötilakontrollissa varmistetaan, että tuotteen aloituslämpötila on sopiva lämpökäsittelyä varten.
Viivakoodinlukija taas auttaa varmistamaan, että oikeat etiketit päätyvät oikeisiin tuotteisiin.
Laatu on kaikki kaikessa
Mina Mikkonen tarkkailee monitorista häkkeihin pakkautuvia purkkeja. Liukuhihna kuljettaa purkit lavoille, jotka siirtyvät kärryihin. Määrien pitää olla tiedossa, kaatuneet purkit on nostettava ja tuotetiedot sisältävät leimat tarkistettava.
- Ei tässä ehdi unelmoimaan, Mina nauraa.
Täältä purkit siirtyvät kilisten lämpökäsittelyyn 120 asteessa. Joka korissa on mukana saattomuisti, nykyaikainen RFID-tunnistin, jossa on tarkat tiedot siitä, mitä kori pitää sisällään.
Lämpökäsittelyn jälkeen jokainen purkki vielä läpivalaistaan. Vioittuneet purkit voidaan näin huomata, samoin kuin mahdolliset vierasesineet.
Tuotantoerä siirretään viikoksi karanteeniin. Erä vapautuu myyntiin vasta, kun laatu on tämän jälkeen vielä kertaalleen tarkastettu.
Lopulta valmiit purkit pakataan pienille pahvisille alustoille ja muovitetaan toimitettaviksi kauppoihin. Pertti Viinikainen varmistaa, että lopullisista Piltti-pakkauksista tulee siistit.
- Olen tehnyt tätä työtä jo 38 vuotta. Silti muistan aina, kuinka tärkeää on, että tuote on laadukas. Oma vastuu täytyy kantaa. Eivät pienet voi syödä mitä vaan.
Lue lisää:
Teksti: Else Turunen
Mitä välipalaksi?
Vauvan ruokapäivä