Maassa maan tavalla
Asiasanat: ruokakulttuuri
Makuja on monia, sanotaan. Ruotsalaislapset syövät aamiaiseksi velliä, Tanskassa taaperolle tarjotaan lounaaksi runsas voileipä ja Belgiassa kaupataan vanukkaita puolivuotiaille.
Kiinteitä ruokia aletaan maistella samoihin aikoihin kaikissa Pohjoismaissa, ensimmäisiä makuannoksia aikaisintaan nelikuisena, viimeistään puolivuotiaana.
- Ruotsissa aloitetaan vaaleilla kasviksilla kuten perunalla, maissilla tai palsternakalla, kertoo ruotsalainen Anna Rebernik, joka on asunut pienen lapsensa kanssa myös Tanskassa.
Belgiassa ei velliä
- Kauempana Euroopassa tavat ovat erilaiset. Esimerkiksi Belgiassa äitiysloma loppuu, kun vauva on noin kolmen kuukauden ikäinen. Silloin vauva menee joko päiväkotiin tai isovanhempien luo hoitoon, kertoo Pia Hassinen, jonka nyt kaksivuotiaat kaksoset ovat syntyneet Belgiassa.
Belgialaislapset eivät tunne vellejä, ja harva syö puuroakaan. Sen sijaan markkinoilla on jo puolivuotiaille tarkoitettuja vanukkaita ja keksejä.
- Puurojauheita Belgiassa on myynnissä jonkin verran, useimmat niistä on maustettu esimerkiksi vaniljalla. Belgialaiset puurot ovat suomalaiseen makuun kovin voimakkaita, kuten kaikki muutkin siellä valmistetut lastenruoat, Pia Hassinen sanoo.
Pohjoismaissa paljon purkkiruokia
Pohjoismaista Norjassa syödään eniten puuroja. Se on myös suosituksista huolimatta monen lapsen ensimmäinen vieroitusruoka. Monet tanskalaisvanhemmat totuttavat lapsensa kiinteämpään ravintoon vellillä, joita myydään tanskalaiskaupoissa jo neljän kuukauden ikäisille vauvoille.
Todellisen vellimaan kruunua kantaa kuitenkin Ruotsi, huomauttaa Anna Rebernik.
- Lapset rakastavat velliä ja syövät sitä 5 - 7-vuotiaaksi asti. Myös aikuiset syövät vellejä - ja paljon! Tanskalainen erikoisuus on puolestaan kokojyväleivästä ja maidosta valmistettu puuromainen øllebrød. Tämä herkku on Tanskassa aivan erityisen suosittua, ja tanskalaislapset alkavatkin syödä sitä jo puolivuotiaina.
Norjassa ja Ruotsissa käytetään paljon valmiita lasten purkkiruokia, mutta tanskalaisäidit katsovat valmisruokia nenänvartta pitkin. Vanhemmat valmistavat ruoan itse, ja luomuruoka on hyvin suosittua.
Äidin paikka
- Tanskalaislapset alkavat syödä samaa ruokaa muun perheen kanssa jo yhdeksän kuukauden ikäisenä! Siksi markkinoilla on huomattavasti enemmän hedelmäsoseita kuin varsinaisia lastenruokia, Rebernik kertoo. Belgiasta on suorastaan hieman vaikeaa löytää purkkiruokia vauvalle.
- Valikoima ei huimannut päätä. Itse ostimme lastenruokia skandinaavisista kaupoista, joista löytyi muun muassa suomalaisia ja ruotsalaisia lastenruokia. Belgiassa elääkin hyvin ranskalaistyyppinen ajatusmalli, jonka mukaan perheen äideille on suorastaan kunnia-asia loihtia perheelle ateria alusta loppuun asti. Perheet myös todella viettävät aikaa yhdessä ruokaillen ja nauttivat siitä, Pia Hassinen sanoo.
Lue lisää:
Teksti: Piltti
Mitä välipalaksi?
Vauvan ruokapäivä