Kulttuuri määrittää, maistuuko peruna vai riisi
Asiasanat: ruokakulttuuri , maahanmuuttaja
- Me emme syö kaikkea, mikä ympäristössämme on syötäväksi kelpaavaa, vaan syötäväksi sopivan ruoan määrittelee se sosiaalinen ympäristö, jossa lapsi kasvaa, sanoo tutkija ja Elintarvikeviraston ylitarkastaja Sirpa Sarlio-Lähteenkorva.
Kun lapsi siirtyy imetyksen jälkeen soseisiin ja kiinteään ruokaan, myös hänen ruokavalioonsa heijastuvat oman kulttuurin erityispiirteet.
Kulttuuri vaikuttaa siihen, mitä ihmiset mieltävät sopivaksi ruoaksi myös lapsille.
- Esimerkiksi muunmaalaisista saattaa tuntua hullulta, että me täällä Suomessa syömme poroa ja meistä taas tuntuu hullulta, että esimerkiksi Kiinassa syödään käärmettä ja Ranskassa sammakonreisiä, Sarlio-Lähteenkorva lisää.
Kulttuuri määrittelee myös, miten maassa syödään ja minkälaiset ruokailutavat ihmisillä on. Ranskassa ruokailu on sosiaalinen tilanne, kun taas Amerikassa syödään yleensä hyvinkin pikaisesti.
Kulttuurin lisäksi ruokailutottumuksiin vaikuttavat kunkin maan elintarvikevalikoima sekä perheiden uskonto ja eettiset arvot.
Koska elintarvikevalikoima vaihtelee eri maiden kaupoissa, myös lapsille valmiiksi tehtyjen ruokien käytössä on eroja.
- Elintarvikevalikoima vaikuttaa siihen, kuinka paljon perheet käyttävät valmiiksi tehtyä ja prosessoitua ruokaa. Joissakin maissa lapsille on vähemmän valmiita tuotteita, jolloin soseita tehdään enemmän siitä, mitä muut syövät, Sarlio-Lähteenkorva toteaa.
Ruokatottumukset tärkeitä maahanmuttajille
Kasvatustieteen maisteri Jenitta Kaivola tutki pro gradu -työssään maahanmuuttajaperheiden ruokakulttuuria.
Kaivolan mukaan ruoka on maahanmuuttajille tärkeää sekä ravinnonsaannin että oman identiteetin kannalta. Omista ruokatottumuksista luovutaan viimeiseksi.
- Lapset muuttavat perheen ruokavaliota, sillä lapset pyytävät kotona samaa ruokaa, mitä he ovat saaneet koulussa tai tarhassa, Kaivola kirjoittaa.
Kaivola haastatteli saksalaista, perulaista, venäläistä ja kahta filippiiniläistä naista, joilla kaikilla paitsi venäläisellä oli omia lapsia. Ensin suomalaisesta ruokakulttuurista oli omaksuttu makeat ruoat, kuten pulla.
Kaikille haastatelluille äideille oli uutena asiana ruokakulttuuriin tullut suomalaisten vauvojen perusruoka peruna. Vastaava peruselintarvike oli haastatelluilla ollut riisi.
Peruselintarvike määrittelee aterioiden rungon. Aasiassa se on usein riisi ja esimerkiksi turkkilaisilla vehnä ja italialaisilla pasta ja tomaatti.
Myös ateriajärjestys vaihtelee eri kulttuureissa paljon. Kun esimerkiksi saksalaisen äidin perheessä pääateria syötiin kello 16, söi perulais-suomalainen perhe kello 19-20 ja filippiiniläissuomalaiset perheet kello 22. Tosin kotiäiteinä filippiiniläiset rouvat pystyivät noudattamaan paremmin kotimaansa ruoka-aikoja.
Lue lisää:
Teksti: Else Turunen
Mitä välipalaksi?
Vauvan ruokapäivä