Pilttipiiri

Kasvu vaatii sopivasti proteiinia

Asiasanat: Ruoka , Ravitsemus , Kasvu

Monipuolinen ruokavalio turvaa vauvan kasvun. Kahdeksan kuukauden ikäisen vauvan annokset alkavat jo pikkuhiljaa muistuttaa perheen arkiruokaa. Silti alle vuoden vanhan vauvan lautasen sisältö vaatii edelleen erityistarkkailua. Liian runsaasti proteiinia sisältävä ruoka voi rasittaa vauvan aineenvaihduntaa.

Jokainen osaa luetella - kiitos kouluaikojen jatkuvan kertauksen - perusravintoaineet: proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat. Niitä täydentävät kivennäisaineet ja vitamiinit.

Alkuun vauvan ruoka-aineympyrän täyttämiseen riittää rintamaito. Rintamaidon koostumus on paras vauvan tarpeisiin. Siinä on alkukuukausina sopivasti proteiinia ihmiselon alun ”superkasvun” vaiheeseen: vauvan paino kolminkertaistuu ensimmäisen elinvuoden aikana.

Viiliä vain makuannoksena

Äidinmaidon koostumus vaihtelee imetyksen eri vaiheissa ja jopa saman päivän aikana. Äidinmaidossa on paljon vähemmän proteiinia kuin lehmänmaidossa. Siksi tavallinen maito on liian vahvaa alle vuoden vanhalle vauvalle. Kun äidinmaidossa proteiinia on alle gramma sadassa millissä, on sitä lehmänmaidossa samassa määrässä yli kolme grammaa.

Lehmänmaidon proteiinit ovat lisäksi laadultaan sellaisia, että ne ”juustoutuvat” möhkäleeksi vauvan vatsassa. Äidinmaidossa proteiinit ovat helposti lapsen suolistossa pilkkoutuvia.

Nämä ovat syitä, miksi 6 - 12 kuukauden ikäinen lapsi ei voi siirtyä suoraan muun perheen käyttämään tavalliseen maitoon. Tavallisesta maidosta valmistettuja tuotteita, kuten jogurttia tai viiliä, voi antaa kymmenkuiselle vauvalle vasta aivan pieninä makuannoksina. Esimerkiksi kokonaisen viilipurkillisen syöntiä ei tässä vaiheessa suositella liiallisen proteiininsaannin takia.

Jos vauvaa ei enää imetetä, on 8 -12-kuukautiselle sopiva annos äidinmaidonkorviketta, velliä ja puuroa noin 6 - 7 desiä päivässä. Alle puoli litraa on liian vähän kasvavalle vauvalle.

Proteiinintarve iästä kiinni

Proteiinit koostuvat paristakymmenestä erilaisesta aminohaposta, joista noin puolta ihmisen elimistö ei kykene valmistamaan itse. Ne täytyy saada ruoasta. Siksi pelkkä kasvissyönti ei ole terveellistä vauvalle, vaan ruokavaliossa pitää aina olla mukana vähintään maito.

Proteiineja saa maidon ja maitovalmisteiden lisäksi paljon lihasta, kalasta,munasta ja palkokasveista kuten soijasta ja linsseistä. Myös puurossa, leivässä, pastassa ja riisissä on proteiineja, mutta nämä ruoat eivät yksin riitä turvaamaan sopivaa proteiininsaantia.

Tuoreiden tutkimusten mukaan liian runsas proteiininsaanti rasittaa vauvan aineenvaihduntaa. Tarpeettoman suuret proteiiniannokset voivat muuttaa aineenvaihduntaa niin, että lapsi voi myöhemmin altistua lihomiselle.

Tämän takia esimerkiksi Piltti-ruokien proteiinimäärää ollaan hieman vähentämässä, jotta niiden koostumus on vauvan hyvinvoinnin kannalta paras mahdollinen. Tölkkiruokien sisältö on mietitty jokaista ikäryhmää ajatellen: ravintoaineiden määrä on aina mitoitettu ikään sopivaksi. Siksi esimerkiksi raejuuston tai jauhelihan lisäily ei ole tarpeen valmiiksi oikein mitoitettuun tölkkiruokaan. Päivässä riittää yksi liha- tai kala-ateria. Toinen voi olla kasvisateria.

Kasvun hidastuessa proteiinintarve painokiloa kohden vähenee, mutta kokonaismäärä kasvaa, koska lapsikin on isompi kuin ennen. Piltti-ruoat seuraavat tätä proteiinintarpeen vaihtelua koostumuksessaan.

Malttia määriin, kotikokkaaja!

Tölkkiruoassa proteiininkin määrä on sopiva, mutta kotikokkaajan täytyy mitata oikea liha-, kana-, kala- tai munamäärä.

Kotiruoassa pieni määrä lihaa tai muita suositeltuja proteiinilähteitä riittää. Yhdellä aterialla tarvitaan vain noin 5 - 10 grammaa lihaa. Käytännössä se tarkoittaa vajaata ruokalusikallista lihaa tai kalaa.

Kotikokkaajan on otettava huomioon myös se, että kypsennettäessä tuoreen lihan, kanan tai kalan määrä pienenee eli kypsennettyä ruokaa tarvitaan vain 1 - 2 teelusikallista sopivan proteiinimäärän varmistamiseksi. Vauvalle ruoka tehdään aina lisäaineettomasta tuoreesta lihasta.

On myös muistettava, että proteiinia todella tarvitaan. Sen aminohapot toimivat välttämättöminä rakennusaineina kudos- ja entsyymiproteiineissa sekä monissa hormoneissa ja hermostollisissa välittäjäaineissa. Välttämättömiä aminohappoja tarvitaan lihaksien, sisäelimien, veren ja muiden ruumiinnesteiden muodostamiseen ja niiden uusiutumiseen. Ruoasta saadut aminohapot vauvan keho pilkkoo ja järjestelee uudelleen omien kudosten rakentamiseen. Äidinmaidon aminohappokoostumus on ihmisen tarpeita ajatellen ihanteellinen. Myös maidon, munan, lihan ja kalan proteiinit ovat korkealaatuisia.

Proteiinipitoista ruoanlisää ei siksi saa jättää pois lapsen ruokavaliosta.

Hyviä rasvoja ja kuituja

Myös vauva tarvitsee ruokaansa rasvaa. Asiantuntijat suosittelevat, että ruokaan lisätään tai ruoanvalmistuksessa käytetään muun muassa rypsiöljyä, oliiviöljyä ja juoksevaa margariinia. Tuotteen voi valita perheen omien tottumusten mukaan.

Lihan tai kalan voi mainiosti valmistaa kypsentämällä öljyssä, jolloin siitä tulee maukkaampaa kuin vesitilkassa kypsentämällä. Rankkaa ruskistamista ja etenkin ruoka-aineen palamista pitää ehdottomasti välttää.

Vauvan ruokalautasen sisällön rakentamisessa kannattaa käyttää tervettä järkeä. Liian jyrkäksi terveysintoilijaksikaan ei kannata ryhtyä. Esimerkiksi jäätelöä voi maistattaa, vaikka siinä onkin voirasvaa. Ohjenuorana voi pitää sitä, että näkyvä, ruokaan erikseen lisättävä rasva olisi kasvispohjaista.

Hedelmät ja vihannekset kuuluvat myös vauvan lautaselle. Alle vuoden ikäisen on vielä vältettävä nitraattipitoisia kasveja: pinaattia, nokkosta, punajuurta, lanttua ja naurista. Kaalia, lanttua ja naurista ei suositella myöskään niiden mahdollisesti aiheuttamien vatsavaivojen takia.

Sopivat hiilihydraatit vauva saa viljoista, perunasta, pastasta ja riiseistä. Leipääkin voi jo ottaa vauvan ruokavalioon, vaikka kuituja perheen nuorimmainen saa kätevästi myös puuroista.

Koko perheen ruokailutottumukset joutuvat usein tarkistettaviksi, kun nuorin jäsen pääsee pikkuhiljaa maistelemaan tavallisen ruokakattilan sisältöjä. Onko valintamme tumma riisi ja ruis- ja kaurapasta vai tavallinen riisi ja valkoisista jauhoista tehty spagetti? Miksemme söisi ruispastaa, joka onkin yllättävän maukasta? Myös hauskanmuotoinen kaurapasta maistuu niin lapsille kuin perheen isommillekin jäsenille.

Entä suolataanko ruoka vanhasta tottumuksesta ilman maistamista? Muistathan, että alle vuoden vanhan lapsen ruokaan ei lisätä suolaa, mineraalisuolaa tai suolaa sisältäviä mausteseoksia eikä suolaisia ruoka-aineita, kuten makkaraa.

Vauvalle suunniteltu terveellinen ravinto voi tuulettaa sopivasti myös muun perheen vakiintuneita ruokatottumuksia entistä monipuolisemmiksi.

• Asiantuntijana ravitsemusterapeutti Aila Paganus, HUS Lasten ja nuorten sairaala

• Lähde: Aila Paganus ja Helena Voutilainen: Herkullista kotiruokaa lapselle. Tammi 2005.

Teksti: Soila Ojanen