Pilttipiiri

Huolella viljeltyä

Asiasanat: raaka-aineet , valmistus , säilöntäaineet

Ilkka Mattilan maatila Ulvilassa huokuu perinteitä. Isäntä on päättänyt kunnostaa vanhoja rakennuksia entiseen loistoonsa, ja Sunniemen kartanomiljöötä ympäröivät laakeat pellot metsänreunuksineen.

Miten sympaattinen paikka onkaan lastenruokien raaka-aineiden viljelyyn!

Käytännössä maanviljely on kuitenkin kovaa työtä ja usein pitkiä päiviä. Sopimusviljelijät sitoutuvat tiukkoihin viljelyehtoihin.

Suomessa vain noin kymmenkunta maatilaa tuottaa raaka-aineita lastenruokiin.

Ulvilassa isäntä Ilkka Mattila on viljellyt lastenruokiin sopivaa porkkanaa jo noin 10 vuotta.

- Olin utelias kokeilemaan jotakin uutta, Ilkka kertoo päätöksestään siirtyä sopimusviljelijäksi.

Sopimuksen Ilkka on tehnyt Apetit Pakasteen kanssa, joka käsittelee ja pakastaa porkkanat toimitettavaksi Piltti-ruokia valmistavalle Turun-tehtaalle.

- Lastenruokien raaka-aineiden viljely on vaativaa. Kyllä sitä on pitänyt harjoitella. Paljon on tehty käsitöitä, isäntä paljastaa. Käsitöillä hän tarkoittaa rikkaruohojen kitkemistä.

Sopimusviljely on kuitenkin kasvattanut Ilkan viljelytaitoa, ja hän on tarkentanut torjunta-aineiden käyttöä muillakin peltolohkoilla, joilla hän viljelee porkkanaa Apetitin perusvaatimusten mukaisesti.

Tiukat laatuvaatimukset

Porkkanan päätyminen pellosta Piltti-ateriaan ja lapsiperheen ruokapöytään sisältää monta vaihetta. Jokaisen lastenruokapurkin korkin perusteella voidaan määrittää, millä tilalla ruuan raaka-aineet on tuotettu.

Lastenruuille ja niissä käytettäville raaka-aineille on olemassa tiukat laatu- ja tuotantovaatimukset. Lastenruokiin käytettävistä vihanneksista ei saa löytyä torjunta-aineiden jäämiä, nitraatteja, hometoksiineja tai raskasmetalleja tiukkoja raja-arvoja enempää.

Raaka-aineista tutkitaan noin 400 vierasainetta. Jos kasvinsuojeluainejäämiä löytyy, raaka-aine ei kelpaa lastenruuaksi, mutta eineksiin se todennäköisesti kelpaa.

Noin prosentti maailmalla tuotetuista raaka-aineista täyttäisi lastenruokien vaatimukset.

- Valmiin lastenruuan jäämäraja on asetettu havaitsemisrajalle eli äärimmäisen tiukalle tasolle, mikä vastaa gramman voinapin levittämistä tasaisesti viiden rekka-auton lastiin tai senttimetriä matkaa Hangosta Utsjoelle. Pyrimme kuitenkin siihen, ettei raaka-aineistakaan löytyisi lainkaan jäämiä, Piltin raaka-aineasiantuntija Jussi Hautala painottaa.

Voihan rikkaruoho!

Tiukkojen lainsäädännöllisten vaatimusten täyttäminen onnistuu vain oikealla viljelyllä.

Piltin raaka-aineita tuotetaan omilla viljelyohjeilla: ne sisältävät kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttöön sekä lajikkeiden valintaan liittyviä rajoituksia.

Ilkan mukaan viljelyssä haasteellisinta on rikkaruohojen hallinta. Torjunta-aineiden tarvetta hän vähentää viljelykierrolla.

Ilkka viljeleekin porkkanaa samalla lohkolla vain neljän vuoden välein.

Myös maalajilla ja sen laadulla sekä karkeusasteella on merkitystä, kun viljelyä pyritään tekemään vähillä torjunta-aineilla.

Myös sääolosuhteet vaikuttavat:

- Maa tarvitsee sopivasti vettä ja kosteutta, jotta vähäisiin ainemääriin saadaan tehoja. Kylväminen on optimaalisinta lämpimään maahan, Apetit Pakasteen kenttäpäällikkö Timo Mäki kertoo.

Kasvukauden aikana yhteistyökumppani Apetit Pakaste seuraa viljelytilannetta tilalla, ja viljelijät raportoivat toiminnoista lohkokohtaisesti. Pelloilta otetaan myös näytteitä.

Tähän mennessä sopimustilat ovat onnistuneet viljelyssä hyvin. Jussin mukaan eriä ei ole koskaan jouduttu hylkäämään.

Kotimaista, miksei luomua?

Piltin markkinointipäällikön Anna Karrin mukaan lastenruokien raaka-aineet pyritään ostamaan Suomesta, jos se vain suinkin on mahdollista. Nyt kotimaisuusaste on yli puolet, ja Piltille on myönnetty Avainlippu-tunnus.

Luomuna tuottaminen ei Jussin ja Ilkan mielestä ole järkevää, koska sadon laatuvaihtelut olisivat tällöin niin isoja. Käytännössä luomun tuottaminen on kalliimpaa, ja satoa syntyy vähemmän.

Eikä luomukaan välttämättä täytä lastenruokien laatuvaatimuksia.

- Ravinteet vapautuvat eloperäisistä lannoitteista kasvukauden myöhäisessä vaiheessa. Tämän johdosta lopputuotteen nitraattipitoisuudet ovat helposti korkeita. Lastenruokien viljelyssä käytetään normaalia vähemmän typpeä, jotta vihannesten nitraattipitoisuus pysyisi matalana, Jussi Hautala perustelee.

Pellolta piltin lautaselle:

• Piltin raaka-aineita viljellään sopimustiloilla, joita Suomessa Piltillä on noin 10.
• Piltti ja Bona lastenruokia valmistetaan Turussa. Tehtaalta valmistuu 55-65 miljoonaa purkkia vuodessa.
• Piltti-ruokien kotimaisuusaste on korkea. Avainlippu Piltille myönnettiin 2007.
• Vauvoja Suomessa syntyy noin 60 000 vuodessa. Pilttiä taas myydään 25 miljoonaa purkkia vuosittain.
• Lastenruokien valmistuksessa tärkein huomioitava tekijä on tiukka erityislainsäädäntö. Tämän jälkeen Piltti-ruokia kehitetään ravitsemussuositusten ja laatutavoitteiden mukaisesti ja huomioidaan ruuan maistuvuus vauvoille.
• Piltti-ruuista tekee terveellisiä paitsi torjunta-ainejäämistä vapaa raaka-aine, myös hyvä rasvakoostumus ja vähäsuolaisuus. Säilöntä- tai väriaineita ei käytetä.

Lue lisää:

• Maan helmasta ruokapöytään

Kuva: Jussi Partanen

Teksti: Else Turunen