Allergiat hallintaan
Asiasanat: allergia
Mitä sitten voi syödä? Miten arjesta selviää? Tällaisia kysymyksiä liikkuu Monen vanhemman ajatuksissa, kun lapsella todetaan ruoka-allergia. Onneksi oireet pysyvät poissa, kun allergisoivia ruoka-aineita vältetään huolellisesti.
Syntyvän lapsen allergiaoireita ei voi ehkäistä raskauden aikaisella ruoka-aineiden välttämisellä.
Jos perheen molemmat vanhemmat tai sisarukset ovat selvästi allergisia, lapsen sairastumisriski on suuri. Tällöin voidaan suositella imettävälle äidille yleisesti allergisoivien ruoka-aineiden välttämistä.
Perusruokien, kuten maidon ja viljojen välttämistä suositellaan imettävälle äidille hyvin harkiten ja tapauskohtaisesti. Äidin ruokavaliosta on tarpeen karsia vain ne ruoka-aineet, jotka aiheuttavat lapselle äidinmaidon kautta selvästi oireita.
Äidin jaksaminen ja motivaatio ovat tärkeitä edellytyksiä, jotta välttämisruokavalioon voidaan siirtyä. Perusteellinen ja asiantunteva ruokavalio-ohjaus on tilanteessa tarpeen. Sitä antavat laillistetun ravitsemusterapeutin lisäksi myös hoitava lääkäri ja sairaanhoitaja.
Jos lapsi saa oireita rintamaidon kautta ja äiti joutuu kovin suppealle välttämisruokavaliolle, harkitaan lapsen iän mukaan, onko imettämistä tarkoituksenmukaista jatkaa.
Oireet voivat alkaa imetysaikana
Äidin tarkasta ja tiukasta välttämisruokavaliosta huolimatta osalla pelkkää äidinmaitoa saavista lapsista esiintyy vaikeita allergiaoireita. Äidinmaitojen koostumuksessa on merkittäviä eroja.
Lapsen allergiaoireilu voi siis alkaa jo imetysaikana rintamaidon välityksellä. Useimmiten oireet ilmaantuvat lapsen siirtyessä kiinteään ruokaan.
Lisäruokaa aletaan antaa neljästä kuuteen kuukauden ikäiselle lapselle. Kun lisäruokien antaminen aloitetaan yksitellen, pieninä makuannoksina, voidaan mahdolliset ruoka-allergeenit havaita helposti.
Jokaista uutta ruoka-ainetta on hyvä kokeilla noin viikon ajan ennen seuraavaa. Ruoka-allergiaa epäillään usein jo tyypillisten oireiden perusteella.Iho-oireet, ripuli, itkuisuus ja oksentelu voivat viitata ruoka-allergiaan.
Vanhempien havainnot oireista, sopivista ja sopimattomista ruoka-aineista auttavat tilanteen selvittelyssä. Tiedot lisäruokien aloittamisesta ja äidin imetysaikaisesta ruokavaliosta ovat hyödyksi allergeenien etsimisessä.
Varmistus altistuskokeella
Allergiaepäilyn herättyä on syytä hankkiutua neuvolaan tai lastenlääkärille. Pikkulapsen ruoka-allergia vaatii kasvun, oireiden ja ruokavalion toteuttamisen seurantaa.
Ruoka-allergian selvittäminen perustuu välttämis-altistus-kokeeseen, jota käytetään ruokavaliohoidon pohjana.
Ruoka-allergia varmistetaan altistuskokeella, jossa potilaalle syötetään allergiaepäilyn kohteena olevaa ruoka-ainetta. Altistus aloitetaan pienellä annoksella, jota lisätään vähitellen.
Välittömissä reaktioissa syy-yhteyden havaitseminen on helppoa. Viivästyneet reaktiot voivat tulla muutaman päivän viiveellä.
Ruoka-allergian hoitona on välttämisruokavalio. Oireita aiheuttavat ruoka-aineet poistetaan ruokavaliosta täydellisesti. Tämä on perusteltua, koska toistuva altistuminen lyhyin väliajoin ja pieninkin annoksin laukaisee poikkeavan immuunivasteen.
Immuunivaste voi johtaa oireiden pitkittymiseen sekä allergian laajenemiseen ja potilaan herkistymiseen muillekin ruoka-aineille.
Vältettävät ruoka-aineet korvataan niin, että lapsen kasvu ja kehitys etenevät suotuisasti. Suppeastakin ruoka-ainevalikoimasta pystyy hyvin koostamaan ravitsemuksellisesti riittävän, kun osaa korvata vältettävät ruoka-aineet sopivilla.
Ruokavalio löytyy ohjauksella
Mitä useammalle ruoka-aineelle lapsi on allerginen, sitä enemmän vanhemmat tarvitsevat asiantuntevaa ruokavalio-ohjausta. Se on tarpeen muun muassa allergeenien tarkan välttämisen onnistumiseksi ja riittävän ravinnonsaannin turvaamiseksi.
Hyvin allergisen pikkulapsen ruokavalio voidaan koostaa runsaasta puolesta tusinasta eri ruoka-aineesta. Tällöin lapsen on hyvä olla myös ravitsemussuunnittelijan seurannassa.
Ravistemussuunnittelija arvioi ravintoaineiden saannin riittävyyden ja ohjaa tarvittavat ruokavalion muutokset sekä tilanteen mukaan myös energia-, vitamiini- ja kivennäisainelisien käytön.
Uusia ruoka-aineita ohjataan kokeilemaan yksi kerrallaan yhdestä kahteen viikon ajan. Kokeiltavat ruoka-aineet valitaan aiemmista kokeiluista saatujen kokemusten ja allergiatestien perusteella.
Kokeilujärjestys suunnitellaan sekä ravitsemuksellisin että käytännön perustein.
Maito- ja vilja-altistukset sekä muut altistukset voimakkaita oireita aiheuttaville ruoka-aineille tehdään lääkärin valvonnassa. Lapsen kasvua ja ruokavalion laajenemista seurataan säännöllisesti.
Ravitsemussuunnittelija antaa yksilölliset ja käytännönläheiset ohjeet ja vinkit välttämisruokavalioiden toteutukseen.
Lapselle tulisi tarjota harvojakin ruoka-aineita mielekkäinä ja täysipainoisina aterioina. Tässä tarvitaan muun muassa tietoa, kekseliäisyyttä, esimerkkejä sopivista elintarvikkeista sekä ruoanvalmistus- ja leivontaohjeita.
Ravitsemusterapeutin lisäksi allergiaperheitä neuvovat allergiayhdistykset sekä kansalais- ja työväenopistot. Ruoka-aineallergisille suunnatuista ruoanvalmistus- ja leivontakursseista on paljon hyötyä niin perheelle kuin päivähoitohenkilöstölle.
Arki sujuu tottumisella
Arki sujuu yleensä kotona hyvin. Enemmän päänvaivaa voi aiheutua kyläilyistä ja lomamatkoista. Jotkut perheet ratkaisevat asian ottamalla omat eväät mukaan kaikkialle, toiset valistavat sukulaisiaan ja ystäviään asiallisella tiedolla lapsen ruoka-allergioista.
Isovanhempien voi joskus olla vaikea ymmärtää lapsen tiukkaa välttämisruokavaliota: voiko pieni pala vaikkapa suklaata todella olla niin pahasta? Toisaalta isovanhemmat voivat olla iso apu esimerkiksi vilja-allergisen lapsen vanhemmille.
Mummit voivat innostua leipomaan sopivista viljoista maistuvia leipiä, sämpylöitä ja muita leivonnaisia, mihin vanhemmilla ei välttämättä ole aikaa eikä voimia.
Allergisten lasten päivähoidon järjestäminen syömisineen voi tuntua mahdottomalta. Eri puolelle maata perustetut allergiapäiväkodit ovat olleet monelle allergiaperheelle suureksi hyödyksi.
Elämä pikkulapsen moninaisten ruoka-allergioiden kanssa on hankalaa ja työlästä. Kaiken keskellä on kuitenkin hyvä muistaa, että suurin osa näistä allergioista on ohimeneviä. Varhaislapsuuden ruoka-allergiat helpottuvat yleensä kahteen kolmeen ikävuoteen mennessä. Osalla lapsista allergioita on vielä kouluiässäkin.
Taipumus allergiaan on vahvasti perinnöllistä. Suuri allergiariski on perheessä, jossa molemmilla vanhemmilla tai lapsen sisaruksella on selvä allerginen tauti.
Allergiaa esiintyy kuitenkin myös niissä perheissä, joissa aikaisemmin ei ole ollut allergisia sairauksia.
- Asiantuntijana ravitsemussuunnittelija Heini Itälinna, Iho- ja Allergiasairaala, Helsinki
Lue lisää:
Kuva: iStockphoto
Mitä välipalaksi?
Vauvan ruokapäivä