Allergian kanssa oppii elämään

Allergian kanssa voi elää Atte ja Jesper lopettelevat lounastaan. Lautasella oli bataattia, ja nyt pojat rouskuttavat riisijauhoista valmistettua näkkileipää, jonka päällä on siivu pakastettua possua.

Jesper on pitkä kaveri, melkein isoveljensä mittainen. Ei uskoisi pojan kasvaneen lähes yksinomaan riisillä, possulla ja aminohappopohjaisella maitovalmisteella.

Ruoka-allergia on pikkulasten yleisin allergiamuoto. Noin 8 prosenttia alle 3- vuotiaista lapsista on allerginen jollekin ruoka-aineelle. Suurin osa tosin huomattavasti lievemmin kuin Atte ja Jesper.

- Ruoka-allergioita epäillään suhteellisen herkästi, sillä oireet ovat monimuotoiset. Lapsella voi olla atooppinen iho, nokkosrokkoa, suolisto-oireita tai astmaoireita. Peräti 30 prosentilla alle 3-vuotiaista on epäilty jossain vaiheessa ruoka-allergiaa, mutta suurimmalla osalla se pystytään sulkemaan tutkimuksissa pois, kertoo lastentautien erikoislääkäri, allergologi Merja Nermes Turun Allergiakeskuksesta.

Alle 3-vuotiailla yleisin allergian aiheuttaja on maito. Seuraavaksi yleisimpiä allergian aiheuttajia ovat kananmuna ja kotimaiset viljat.

Pieni osa allergisista on Aten ja Jesperin tapaan moniallergisia, joille sopivan ruokavalion löytäminen voi olla todella haasteellista.

- Pikkulasten ruoka-allergia on onneksi sairaus, johon aika useimmiten auttaa. Yleensä allergiat lievittyvät elimistön puolustusjärjestelmän kehityttyä muutamaan ikävuoteen, viimeistään kouluikään mennessä. Aikuisiässä enää noin kahdella prosentilla on ruoka-allergioita, Nermes lohduttaa.

Tosin tavanomaisemmat allergiat, kuten juures- ja hedelmäallergiat, puhkeavat yleensä vasta lähempänä kouluikää siitepölyallergioiden myötä. Nämä allergiat ovat usein elinikäisiä.

Tulee jos on tullakseen

Allergian syitä ei tiedetä, eikä niiden syntyä voi ehkäistä. Kuka tahansa voi tulla allergiseksi, ja allergiaa voi aiheuttaa lähes mikä tahansa valkuaisainetta sisältävä ruoka. Käytännössä se tarkoittaa lähes kaikkea syötävää suolaa ja sokeria lukuun ottamatta.

- Siitä ei ole hyötyä, että esimerkiksi raskaus- tai imetysaikana välttäisi jotain ruoka-aineita. Nykyisin ei myöskään kehoteta varmuuden vuoksi välttämään herkemmin allergisoivia ruoka-aineita lapsen ruokavaliossa. Allergia tulee, jos on tullakseen.

Jos toisella vanhemmista on allergiaa, on lapsella 50 prosentin riski sairastua. Jos molemmilla vanhemmilla on allergiaa, on lapsikin allerginen 70 prosentin todennäköisyydellä. Eikä ole lainkaan harvinaista, että terveiden vanhempien lapsi on allerginen, kuten Aten (2 v, 3 kk) ja Jesperin (1 v, 3 kk) tapauksessa.

Rankka alkutaival

Allergia ei ole synnynnäistä. Se kehittyy, kun lapsi joutuu elimistön ulkopuolisten proteiinien eli valkuaisten kanssa tekemisiin. Yleensä ruoka-allergia puhkeaa melko pian uuden ruoka-aineen aloittamisen jälkeen.

- Aten allergiat ilmenivät jo synnytyssairaalassa, mutta silloin kukaan ei osannut ajatella allergiaa. Hän oli hyvin kiukkuinen ja pulautteli paljon. Sitä pidettiin normaalina. 10 vuorokauden ikäisenä hän joutui sairaalaan tiputukseen jatkuvan oksentelun vuoksi. Koska paino kuitenkin nousi, ei oksentelua aluksi pidetty vakavana, Aten äiti Arja Blomberg muistelee.

1,5 kuukauden ikäisenä Atte testattiin maidolle allergiseksi. Sopivan maitovalmisteen etsiminen ei ollut helppoa, vasta neljäs vaihtoehto, kallein ja harvinaisin, sopi.

Nelikuisena Aten pituuskasvu pysähtyi, ja neuvolasta suositeltiin lisäruuan aloittamista. Silloin selvisi, että Atte on allerginen melkein kaikille muillekin ruoka-aineille.

Päärynä osoittautui melko pian sopivaksi, tosin siihenkin poika reagoi siitepölyaikaan. Kun Atte oli seitsemän kuukauden ikäinen, hän itki öisin vartin välein.

- Atte oli ihana vauva, mutta kärsin hänen vauva-aikanaan tilanteesta paljon. Koin omantunnon tuskia siitä, että se olin juuri minä, joka työnsi lusikan lapsen suuhun ja aiheutti pahan olon. Mutta pakkohan ruoka-aineita oli kokeilla. 8-kuisena ruokavalio laajenikin possulla ja riisijauholla.

Jesperin synnyttyä ensimmäiset kaksi viikkoa menivät hienosti, tyytyväistä ja tervettä vauvaa ihmetellessä. Sitten tulivat näppylät, vauva muuttui kirkkaanpunaiseksi.

- Olemme kuitenkin päässeet helpommalla Jesperin kanssa. Totta kai välillä tuntuu, ettei tätä jaksa. Olen kuitenkin oppinut, että nautitaan silloin, kun on hyvä olla. Ei niitä uusia ruokia tarvitse kuitenkaan joka päivä kokeilla, joten hyviä aikoja on paljon.

Lääkäri valvoo

Ruoka-allergiaan ei ole muuta hoitoa kuin oireita aiheuttavan ruuan jättäminen pois ruokavaliosta. Omin päin välttämisdieetille ei pitäisi ryhtyä, ellei kyse ole pelkästään yksittäisistä ruoka-aineista kuten suklaasta tai vaikka tomaateista.

Keskeisten ruoka-aineiden poisjättäminen tehdään aina erikoislääkärin valvonnassa, ja lapsi vanhempineen ohjataan ravitsemusterapeutin pakeille. Terapeutti laskee, että lapsi varmasti saa tarvitsemansa ravintoaineet.

- Jos lapsella on iho- tai suolisto-oireita, jotka etenkin ajallisesti liittyvät syömiseen, on asiaa ryhdyttävä tutkimaan. Ruoka-allergioita voidaan tutkia ihopistetestein ja veritestein, mutta ne ovat parhaimmillaankin vain suuntaa antavia. Diagnoosi perustuu aina välttämis-altistuskokeeseen, Merja Nermes valottaa.

Epäilty ruoka jätetään kokeessa pois viikoksi tai kahdeksi. Jos oireet vähenevät tai katoavat, on allergia mahdollinen. Jos oireet palaavat, kun ruokaa kokeillaan uudestaan, on kyseessä allergia.

Maito ja viljat kokeillaan ruoka-allergioihin perehtyneen erikoislääkärin valvonnassa. Muut ruoka-aineet voidaan kokeilla lääkärin kanssa laaditun suunnitelman mukaisesti turvallisesti kotona.

- Oireita aiheuttavaa allergeenia vältetään vain määräaika, koska pienten lasten ruoka-allergioilla on taipumus parantua. Pienillä lapsilla välttämis-altistuskoe tehdään vuosittain, yli nelivuotiailla vuoden tai kahden välein, Nermes kertoo.

Tukea tarvitaan

Atte ja Jesper ovat saaneet näkkileipänsä syötyä ja sinkoavat leikkeihinsä. Atte on automies henkeen ja vereen, ja velikin intoutuu tutkimaan pikkuauton aukeavaa takaluukkua.

Elämä allergisen lapsen kanssa voi olla paitsi stressaavaa, myös kallista. Lapselle, joka on allerginen kotimaisille viljoille, Kela myöntää 79,83 euron suuruista hoitotukea. Maitovalmisteista Kela korvaa 72 %, kun lääkäri on todennut allergian altistuskokeella.

Korvaus on tarpeen, sillä kalleimmillaan maitovalmiste maksaa 20 euroa litralta.

- Yleensä Kela maksaa maidosta korvausta kahteen ikävuoteen saakka. Silloin noin puolelta lapsista maitoallergia on parantunut. Lisäksi maito ei ole enää yli kaksivuotiaalle ravitsemuksellisesti niin tärkeää, etteikö lapsi saisi tarvitsemiaan ravinto- ja hivenaineita muusta ruuasta, Nermes selittää.

Poikkeuksiakin on. Atelle anottiin lisävuotta, sillä allergiat eivät ole parantuneet odotetusti ja ravitsemusterapeutin mukaan maitovalmiste on Atelle edelleen tärkeää.

Vanhempien pitäisi muistaa lasten lisäksi huolehtia myös itsestään. Oma jaksaminen on joskus vaikeaa.

Arja Blomberg kehottaa allergioista kärsivien vanhempia hakemaan vertaistukea. Esimerkiksi paikalliset allergiayhdistykset järjestävät keskusteluiltoja.

- Kuulun myös allergisten lasten vanhemmille tarkoitetulle postituslistalle. Se on ollut aivan mahtava juttu. Allergia- ja astmaliitto järjestää myös muun muassa sopeutumisvalmennusleirejä vanhemmille.

Äidin kova paikka

Allergian kanssa eläminen voi olla helppoakin. On tietty aine, joka ei sovi, sitä vältetään ja se siitä. Tosin omenaa on helpompi vältellä kuin kananmunaa.

Atte ja Jesper kuuluvat harvinaiseen ääripäähän. Vanhemmat kuitenkin suhtautuvat asiaan jo valoisasti.

- Atte ymmärtää jo aika hyvin, ettei voi syödä samaa kuin muut. Jesperin kanssa on vaikeampaa. Hän tahtoisi aina niin kovasti kaikkea. Etenkin juhlissa tuntuu pahalta, kun muut herkuttelevat, Arja sanoo.

Pojilla on aina omat eväät mukana, niin juhlissa kuin kyläpaikoissakin.

- Monen on vaikea ymmärtää, että pojille ei saa antaa pientäkään määrää kiellettyjä ruokia. Lattialta poimittu leivänmurukin saa lapsen todella kipeäksi. Jos siinä ei ole lääkkeitä käsillä heti, voivat seuraukset olla todella pahat, Arja muistuttaa.

Jos vanhemmat siis sanovat, että lapselle ei saa antaa tiettyä ruoka-ainetta, on mummien ja kummien uskottava!

Pahimmillaan sopimaton ruoka-aine voi aiheuttaa allergiselle anafylaksian eli yleisreaktion, johon voi liittyä kutinan, kurkunpäänturvotuksen ja hengitysvaikeuksien lisäksi jopa sokki tai sydänpysähdys.

Kaikesta huolimatta Arjan ajatuksissa on jo kolmaskin pikkuihminen. Pelottaako?

- Suhtaudun niin, että kolmaskin on allerginen. Jos hän olisikin terve, en varmasti osaisi ruokkia häntä ollenkaan, nauraa Arja.