Piltin kirjoituskisan parhaita
Pilttipiiri järjesti kesän 2010 aikana kirjoituskilpailun, jonka puitteissa saimme toimitukseen koko joukon elämänmakuisia tekstejä arkisista asioista lapsiperheissä. Kiitokset kaikille kirjoittaneille!
Julkaisemme parhaita tekstejä tällä sivulla. Toimitus valitsi teksteistä viisi parasta. Voittajia ovat Leena Salonen Riihimäeltä, Heidi Antinkari ja Heta Warto Helsingistä, Marika Aro Matkusta sekä Emmi Kupari Espoosta. Onnea!
Kiirettä pitää!
Meidänkin perheessä on aina kiire ja kauhea meteli. On kiire nousta ylös, kiire töihin, kiire päiväkotiin (”syödään aamupala päiväkodissa, koska se säästää aikaa”) ja kiire kouluun (”aikaa on enää 30 minuuttia ja vielä teidän pitää syödä, pukea, pestä hampaat…”). Tarvitaan korotettua ääntä, että kiireen saa (!) tarttumaan lapsiinkin.
Rakas Kummitäti!
Kirjoitan Sinulle ihan eka kertaa ja asiani on tosi tärkeä! Eilen iltapalapöydässä minulle selvisi jotakin uskomattoman jännää mutta samalla pelottavaakin ja nyt tuntuu siltä, että Sinä olet ainoa ihminen maailmassa, joka voi minua auttaa, Sinuun minä voin luottaa…
Pieni tarina äitiydestä
TÖK! Joku tökkää sormen nenääni. Silmäpussien välistä näen kaitafilminä maailman suloisimman hampaattoman hymyn. Ilman halki kerrossängystä rysähtää päälleni esikoinen. Pian alasängystä kömpii kainaloon pieni ja pullea keskimmäinen. Alkaa taistelu peiton herruudesta. Esikoinen vie voiton, ja pieni ja pullea tähtää nyrkillä nenään. Pullea tömähtää lattialle ja huutaa. Esikoinen huutaa nenä rutussa takaisin. Minä karjun. Vauva kirkuu. Päivä on todistettavasti alkanut.
Äitinä olemisen sietämätön keveys
On aamuja, jolloin sitä todella kadehtii töihin lähtevää puolisoaan ja toivoo, että voisi itsekin poistua ulko-ovesta aamuruuhkaan. Aina kun ei jaksaisi pyyhkiä puurotahroja, maanitella esikoista potalle ja nostaa kuopusta kuudettakymmenettä kertaa alas TV-tasolta.
Ruokailun evoluutio
Jokaisen täytyy syödä elääkseen. Jo yhdeksän ensimmäisen elinkuukauden aikana ruokailutottumukset ja -tavat vaihtelevat laidasta laitaan ja sekös äitiä naurattaa, ja itkettääkin. Kerrataanpa kuukausittain meidän pojan tarinaa.