Pilttipiiri

Verkoston voi luoda, jos sitä ei ole

Asiasanat: jaksaminen , verkosto , Mannerheimin lastensuojeluliitto

Yhteiskuntarakenteen muutos on hajottanut perheitä - ainakin maantieteellisesti - eikä oma suku asu välttämättä ihan vieressä.

Ihmiset muuttavat työn perässä, ja vanhat ystävät tai sukulaiset saattavat asua satojen kilometrien päässä. Silti perheet kaipaavat tukiverkostoa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton kehittämispäällikkö, kasvatustieteiden tohtori Liisa Karlssonin toimintakenttä on monimuotoinen: hän vastaa niin lapsitoiminnan, perhe-toiminnan kuin aikuisten vertaistoiminnan kehittämisestä.

- Verkostoituminen on ehkä turhan juhlallinen sana. Kyseessähän on ihmisten välinen kontakti. Jos verkostoa ei ole, voi sen luoda.

Suunta perhekahvilaan

Esimerkiksi MLL:n perhekahvilat ovat hyvä paikka luoda uusia kontakteja.

- Perhekahviloiden toiminta on vapaamuotoista. Vanhemmat kokoontuvat lapsineen ehkä kerran viikossa oleskelemaan, he voivat sopia tapahtumia ja suunnitella yhteistä tekemistä ja ihan vain olla yhdessä. Erityisen arvokkaita nämä tapaamiset ovat perheille, jotka ovat vastikään muuttaneet paikka-kunnalle. MLL:ssä toimii myös vanhempien vertaisryhmiä eri puolilla Suomea.

Liisa Karlsson korostaa, että verkoston merkitys on suurin silloin, kun lapsi syntyy ja perhe on uudessa elämäntilanteessa.

- Lapsen syntymä merkitsee uudenlaista elämäntilannetta. Silloin on tärkeää, että ympärillä on ihmisiä, joilla on kokemusta samasta tilanteesta. Tämä voi olla hyvä tilanne päästää omia höyryjä ulos ja toisaalta järjestää muiden vanhempien kanssa esimerkiksi hoitorinkejä, joissa vuorotellen hoidetaan toisten lapsia. Silloin voi vaikka pistäytyä asioilla tai käydä lenkillä. Myös kimppakyyditystä voi harrastaa; yksi vie ja toinen hakee lapset harrastuksista. Se helpottaa arkea aivan suunnattomasti.

Verkostoituminen on helppoa esimerkiksi MLL:n puitteissa. Ota yhteyttä lähimpään paikallisyhdistykseen.

Lyöttäydy yhteen

Verkostoituminen ei vaadi välttämättä mitään järjestöä tuekseen. Ei tarvita kuin yksi tai kaksi isää tai äitiä, jotka lyöttäytyvät yhteen.

- Yksi hyvä tapa tutustua muihin on järjestää naapuruusjuhlat, joihin jokainen tuo oman pöydän ja ruuat. Sitä kautta voi syntyä arvokkaita kontakteja.

Myös neuvola on hyvä paikka pyytää apua.

- Neuvolassa voi aina kertoa, että kaipaa vertaistukea. Ilmoituksen voi jättää esimerkiksi henkilökunnalle, ja MLL:llä on myös vanhempien tukihenkilötoimintaa. Asioiden pähkääminen yksin saattaa olla turhan työlästä.

Kun lapset ovat pieniä, pyörivät ajatukset ja arki usein samojen asioiden ympärillä.

- Silloin vanhemmilla on myös paremmin aikaa solmia suhteita. Nämä ystävyyssuhteet voivat kantaa pitkälle, sillä lapset menevät usein samaan tarhaan tai kouluun.

Sosiaalisia kontakteja myös lapselle

Lasten näkökulmaa ei pidä sivuuttaa.

- Lapset tutustuvat toisiinsa usein helpommin, kun aikuiset tuntevat toisensa. Kun lapset näkevät, että vanhemmat keskustelevat toisten lasten vanhempien kanssa, voivat he luottaa näihin aikuisiin. Lasten on hyvä tuntea luottamusta muihinkin aikuisiin kuin omiin vanhempiin. Silloin he tietävät, mistä löytyy apu, jos oma äiti tai isä ei ole paikalla.

Lapset eivät halua eristäytyä, ihminen on luonnostaan sosiaalinen.

- Arabikulttuurissa on seitsemän talon käsite. Se pitää sisällään ajatuksen siitä, että huolehditaan ja välitetään seitsemän talon asukkaista joka suuntaan. Se on mielestäni aika hyvä malli.

Silti luottamus omaan vanhemmuuteen on se tärkein asia.

- Ei olekaan sellaista asiaa kuin täydellinen vanhemmuus. Pitää luottaa omaan isyyteen tai äitiyteen, kuunnella lasta, seurata, miten hän leikkii ja toimii, mitä hän ajattelee ja mikä hänestä on tärkeää. Ei tarvitse ottaa stressiä lastensa kanssa olemisesta ja noudattaa pilkuntarkkoja oppaita. Vanhempainlomalla jos koskaan on hyvää aikaa mennä muiden sekaan, jos yksinolo alkaa kaatua päälle, Liisa Karlsson kannustaa.

Lue lisää:

• Hannele ja Lasse ovat koonneet omat verkostonsa

Kuvitus: iStockphoto

Teksti: Päivi Ahvonen