Pilttipiiri

Tosimartta pyörittää järkevästi kotirumbaa

Asiasanat: marttaliitto

Jos joku pitää Marttaliittoa vanhanaikaisena järjestönä, jossa naiset juoruavat ja kutovat sukkia ompeluseuroissa, hän erehtyy. Nykymartta hakee toiminnasta järkeviä neuvoja kodinhoitoon, hyödyllisiä kursseja ja monipuolista yhdessäoloa.

- Ekologisuus, järkevyys ja käytännönläheiset pienet teot, summaa viisitoista vuotta martoissa mukana ollut Tanja Rantanen toiminnan parhaat puolet.

- Viihdyn martoissa, koska toiminta on reipasta ja siitä välittyy tekemisen meininki, hän kertoo. Viidentoista vuoden aikana hän on ollut monella kurssilla ja oppinut tekemään esimerkiksi kalaruokia, pääsiäisruokia, karjalanpiirakoita ja makkaroita.

- Ruoanlaitto oli tärkein asia, miksi kiinnostuin martoista, kertoo Tanja.

Kolmen lapsen äiti asuu Vantaalla Kartanonkosken koulun läheisyydessä rivitalossa miehensä kanssa. Pienin lapsista, Iiro, on puolivuotias. Joulukuisena tiistaina Iiro on päiväunilla takapihalla, kun rupattelemme Tanja-äidin kanssa sohvalla Tanjan kutoessa - marttamaisesti - punakirjavia sukkia.

Vanhemmat lapset, viisivuotias Hannes ja kahdeksanvuotias Anniina, ovat lähellä hekin, parisataa metriä kauempana koulussa ja päiväkodissa.

- Täällä asuu paljon lapsiperheitä, ja aluetta ja palveluita rakennetaan vauhdilla.

Kotimiljöö on saanut martan silauksen, sillä takapihan hoitamisessa on opastanut marttapiirin puutarhaneuvoja. He tekevät pihasuunnitelmia kohtuullista maksua vastaan.

- Oli todella hyödyllistä oppia leikkaamaan omenapuu oikein, varsinkin kun se on takapihan ainoa, Tanja nauraa.

Kotirumbaa ja tapahtumia

Marttoja on 40 000 eri puolilla Suomea. Viime vuosina myös nuoret naiset ja yhä useammat kaupunkilaiset ovat löytäneet järjestön. Martoissa toimii yhä kaiken ikäisiä, ja yhdistykset tarjoavat hyvää toimintaa myös eläkeläisnaisille, joilla on paljon aktiivista aikaa.

- Jos ainoastaan pienten lasten äidit pyörittävät marttayhdistyksiä, loppuvat aika ja jaksaminen helposti kesken, Tanja toteaa.

- On arvokasta oppia vanhempien naisten elämänkokemuksesta. He ovat todella taitavia naisia, jotka osaavat tehokkaasti järjestää erilaisia tapahtumia ja myyjäisiä. Vaikka nuoresta voi tuntua, että martat osaavat ja tietävät kaiken, ei toimintaan liittymiseksi ole pääsyvaatimuksia, vaan aito kiinnostus kodin ja perheiden hyvinvointiin riittää.

Marttojen kotitalousneuvojat järjestävät ruoanlaittokursseja, joiden avulla voi kokematon kokki päästä hyvään alkuun. Kursseilla tai marttailloissa voidaan esimerkiksi käydä läpi, mitkä tahranpoistoaineet sopivat eri materiaaleille tai opetella käyttämään erilaisia, uusia siivousvälineitä.

- Yhdistysten marttailtoja voidaan järjestää teeman ympärille, johon joku martoista on perehtynyt - tai martat voivat kokoontua yhteen laittamaan ruokaa esimerkiksi lasten kanssa. Martat antavat paljon vinkkejä, miten saa kotirumban pelaamaan.

Erilaisia marttayhdistyksiä

Marttojen tomeruus tarttui Tanjaan opiskeluaikana Helsingin yliopistossa. Hän näki Ylioppilaslehdessä ilmoituksen perustettavasta Hyvät Martat -kerhosta ja lähti toimintaan mukaan. Nykyään tämä parinkymmenen opiskelijan perustama kerho toimii Helsingin yliopiston opiskelijoiden marttayhdistyksenä.

- Toiminta on hyvää vastapainoa tenttikirjojen pänttäämiselle. Opiskeluaikana rahat ovat tiukalla, ja martoista saa hyviä vinkkejä opiskelijan arjen pyörittämiseen. Lisäksi toiminnasta on löytynyt monta samanhenkistä ystävää, Tanja kertoo.

Opit martoista tukevat myös muita harrastuksia, esimerkiksi juhlien ja erilaisten tilaisuuksien järjestämistä. Karstulasta kotoisin oleva Tanja oli opiskeluaikana muutenkin hauskoissa ja vilkkaissa ympyröissä, Helsingin yliopiston Keskisuomalaisen Osakunnan emäntänä.

Nykyään Tanja on Marttaliiton hallituksen varapuheenjohtaja ja kuuluu Maunulan Marttoihin. He kokoontuvat leikkipuiston tiloissa, jonne voi ottaa lapset mukaan. Marttayhdistyksiä on hyvin erilaisia, kuten on marttojakin.

- Siksi kannattaa kysellä oman piirin toiminnanjohtajalta, löytyisikö sopivaa yhdistystä. Ryhmiä on uusia ja vanhoja. Myös oman yhdistyksen voi perustaa, Tanja kannustaa.

Käytännönläheinen tosimartta

Netissä näkee naistenlehtien inspiroimia testejä, oletko martta vai tosinainen viitaten marttojen hieman tiukkapipoiseen imagoon. Mutta millainen voisi olla 2000-luvun tosimartta?

- Uskon käytännönläheisiin pieniin tekoihin, jotka helpottavat arkea. Martoissa huomaa ja oppii monia järkeviä asioita. Esimerkiksi marttayhdistysten kokouksiin jokainen ottaa oman kahvimukin mukaansa kertakäyttömukin sijasta, mikä opettaa ekologisuuteen.

Tanja myös uskoo, että marttojen osaaminen korostuu, kun ajat ovat huonot. Hän on äitiyslomalla valtiovarainministeriön ekonomistin töistä, mutta talouskriisi mietityttää lomalaistakin. - Martat ovat olleet monessa asiassa edelläkävijöitä. Martat esimerkiksi aloittivat velkaneuvonnan. Viime aikoina on taas aikaisempaa enemmän näkynyt lehdissä marttojen ruokaohjeita ja neuvoja.

Martat tietävät, miten arjessa säästetään, ja mikä on järkevää, Tanja painottaa. Näinä aikoina on hyvä muistaa myös marttojen klassikko, Penninvenyttäjän keittokirja, joka on täynnä hyviä perusruokaohjeita ja niksejä.

Marttatoiminta

Marttoja on noin 40 000. Jokainen martta kuuluu jäsenenä marttayhdistykseen, joita on koko maassa noin 1 300. Marttayhdistykset kuuluvat piireihin, jotka vastaavat alueellisesta marttatoiminnasta. Marttapiirejä on 16. Valtakunnallinen keskusjärjestö on Marttaliitto ry, joka sijaitsee Helsingissä.

Marttapiirit järjestävät kaikille avoimia ruoka-, kodinhoito- ja puutarhakursseja. Piirien yhteystiedot ja tarkemmat kurssiohjelmat löydät piirien omilta sivuilta.

Kuva: Kari Hautala

Teksti: Minna Kataja