Pilttipiiri

Odotukset solmussa

Asiasanat: parisuhde , vanhemmuus , kriisi , ero

Pienten lasten vanhemmat saattavat kohdata vanhemmuuden alkuaikoina vastoinkäymisiä, ja tilanne voi päättyä eroon. Parisuhteen säilyminen on kuitenkin mahdollista, kun asioista jaksetaan keskustella.

Kun parisuhteeseen tulee vauva, moni asia voi muuttua. Tilanteen hallitseminen voi joskus olla vaikeaa, kun kaikkien odotukset ja tarpeet punnitaan uudestaan.

- Pieni tulokas ottaa tahtipuikon käteensä ja määrittää elämänrytmiä. On iso haaste muuttua vanhemmaksi, Vantaan seurakuntien perheneuvoja Leena Jokinen sanoo.

- Vanhemmuus ei ehkä olekaan niin luontevaa, eivätkä tunteet lasta kohtaan välttämättä heti herää. Vaikka lapsen hoito sujuisi hyvin, voi se tuntua enemmän suorittamiselta kuin antoisalta. Puolison kypsyminen vanhemmuuteen voi myös tapahtua eri tahtiin, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystysohjaaja Maarita Kettunen sanoo.

Pintaan saattaa myös nousta ahdistavia tunteita omasta lapsuudesta.

- Myös sillä, ovatko omat tarpeet olleet merkityksellisiä lapsuuden perheessä tai ovatko yksilölliset tarpeet tulleet huomioiduksi, on merkitystä. Jos itse ei ole saanut läheisyyttä, niin ehkä sitä ei osaa heti luontevasti antaa lapselle, Kettunen toteaa.

Kulutuskeskeinen nyky-yhteiskunta vaatii myös veronsa.

- Kaikenlainen urakehitys ja materianhankinta vaativat paljon. On vaikeaa, jopa mahdotontakin, saada ulkoiset elementit kohdalleen. Asiat olisi hyvä jakaa toisen kanssa, eikä yrittää tehdä kaikkea yhtä aikaa, psykologi ja kouluttaja Kari Kiianmaa jatkaa.

Odotusten ristitulessa

Vanhemmat kokevat yleensä erilaisia haasteita uudessa tilanteessa, ja odotukset menevät helposti ristiin.

- Lapsen ollessa vauvaikäinen isän rooli on usein erilainen kuin äidin. Isä saattaa tehdä pitkää työpäivää ja harrastaa aktiivisesti. Äiti puolestaan viettää päivät lapsen kanssa ja voi siten kaivata enemmän aikuiskontakteja sekä hengähdystaukoja, Kettunen sanoo.

Vaikka isä vaippoja vaihtaisikin, niin hän voi kokea jäävänsä uudessa tilanteessa emotionaalisesti ulkopuolelle. Isästä voi tuntua, että nainen ei arvosta häntä enää. Myös äiti voi kokea, että mies ei arvosta häntä enää naisena.

- Siksi voi syntyä tilanne, jossa useimmiten mies hakee ehkä tiedostamattaankin tyydytystä muista lähteistä. Tämä voi ilmetä jonakin harrastuksena, johon menee ylen määrin aikaa, tai joskus uskottomuutena, Kiianmaa sanoo.

Kiristyneessä tilanteessa myös lapsi reagoi. Osa reagoi olemalla huomaamattomia ja näkymättömiä, toiset levottomia ja kiukkuisia. Mitä­ pienempi lapsi on, sitä enemmän reaktiot näkyvät perustoiminnoissa: nukutaan huonosti tai ruoka ei maita.

Ilmaise itsesi sanoin

Erilaiset odotukset vanhemmuudesta aiheuttavat usein ristiriitoja. Karikot on kuitenkin mahdollista välttää ja niistä voi selvitä.

- On tärkeää olla rehellinen itselleen. Kun ajattelen eroa, mitä se ratkaisisi? Mistä asioista haluan eroon? Liittyvätkö ne parisuhteeseen ja kumppaniin vai nousevatko ne itsestä tai elämäntilanteesta? Asioista, joihin on tyytymätön, voi jutella kumppanin kanssa. Puolueeton ulkopuolinen kuulija voi myös olla hyvä vaihtoehto. Kannattaa mennä juttelemaan etuajassa, Jokinen rohkaisee.

Nyrkkisääntö voisi olla: paljon puhetta ja vähän oletuksia. Helposti ajatellaan, että toinen tietää toisen ajatukset ja siten syntyy turhaan väärinkäsityksiä.

- On hyvä muistaa, että puoliso ei voi lukea ajatuksia. Jos tuntuu pahalta tai jopa eroajatukset alkavat pyöriä päässä, on tärkeää jakaa ajatuksia puolison kanssa. Ajatuksia saatetaan vaihtaa ystävien kanssa, mutta puolison kanssa ei osata tai kehdata jakaa tunteita, Kettunen muistuttaa.

Vanhemmat ovat yllättävän usein aivan yksin kipeissä tilanteissa, eikä asioista puhuta kenellekään.

- Vaatii uskallusta aloittaa keskustelut vaikka leikkipuistossa muustakin kuin positiivisista tai jokapäiväisistä arjen asioista. Kun joku avaa suunsa, löytyy usein myös muita, joilla on samankaltaisia ajatuksia ja kokemuksia, Kettunen rohkaisee.

Arjen valinnat pöydälle

Kun keskustelu puolison kanssa on avattu, mieltä painavat asiat kannattaa ottaa rohkeasti esiin. Oleellista on, miten lapsi näkyy arjen valinnoissa ja miten lapsen tarpeet otetaan huomioon.

- Selkeät sopimukset auttavat arkea. Esimerkiksi vapaailta kerran viikossa tai ”hoida sinä aina tämä asia” auttavat. Tällaista helposti vierastetaan ja ajatellaan, ettei se kuulu parisuhteeseen. Arki kuitenkin helpottuu, kun asioista on sovittu, Kiianmaa valottaa.

Usein viimeiseksi listalle jää kuitenkin pariskunnan yhteinen kahdenkeskinen hetki.

- Ilon etsiminen arjen pienistä asioista voi helposti unohtua. Tärkeitä juttuja voivat olla pienet kohtaamiset arjen keskellä: kun mennään nukkumaan, halataanko ja annetaanko hyvänyön suukkoja. Lapsi lukee tarkasti, missä väleissä vanhemmat ovat keskenään, Jokinen sanoo.

Kahdenkeskisyyttä voisi varjella arjessa. Muutaman minuutin juttelut tavallisista asioista, yhteinen kahvihetki tai sen kysyminen, mitä toiselle kuuluu, ovat tärkeitä asioita. Voisi myös miettiä, mitä luontevaa kivaa yhdessä voisi tehdä.

Arkisen onnen odotukset ovat kasvaneet nykypäivänä hyvin suuriksi. Se on liikaa elämäntilanteessa, jossa huolehditaan uusista vanhemmuuden velvoitteista.

- Parisuhde ei olekaan enää romanttinen onnen lähde vaan arkista puurtamista. Se ei vastaa elokuvien ja TV-sarjojen kuvaa onnesta, Kiianmaa muistuttaa.

- Usein ajatellaan, että toisilla on onnellista ja mutkatonta. Kaikilla on kuitenkin omat haasteensa ja kuvionsa, Kettunen jatkaa.

Vauvan syntymä on ennen kaikkea onnellinen perhetapahtuma. Uuteen elämäntilanteeseen on kuitenkin löydyttävä realistinen suhtautuminen. Tämä edellyttää, että haasteet otetaan vastaan yhdessä ja ratkaisuja haetaan yhdessä.

- Kriisi voi olla positiivinen uusi elämäntila, johon on sopeuduttava ja josta päästään onnellisesti eteenpäin, Kiianmaa painottaa.

Mistä ammatti- tai vertaistukea?

Ammattiapua pienten lasten vanhempien kriisitilanteisiin löytyy kuntakohtaisesti. Oman neuvolan terveydenhoitaja osaa ohjata oman kunnan tarjoamiin palveluihin. Myös seurakuntien perheasiainneuvottelukeskuksien puoleen voi kääntyä.

MLL:n Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelu tarjoaa kaikenikäisten lasten­ vanhemmille tukea kasvatustyöhön. Toiminta on vertaistukea vanhemmalta toiselle vanhemmalle. Yhteyttä voi ottaa nimettömästi puhelimitse tai netin kirje­palvelun kautta.

Yhteydenottoihin vastaavat MLL:n kouluttamat, vapaaehtoiset vanhemmat.

Lue lisää:

• Pusuja ja haleja ei kannata säästellä
• Vastuuta jakamalla aikaa myös parisuhteelle

Kuva: Milla von Konow

Teksti: Stiina Honkamaa