Hyvän mielen perhekahvila
Asiasanat: Mannerheimin lastensuojeluliitto , perhekahvila
Valvotut yöt, rokotukset, raivarit. Perhekahvilassa jaetaan arjen ilot ja surut, tutustutaan muihin vanhempiin, saadaan vertaistukea ja löydetään leikkikavereita.
Pihlajamäen perhekahvilassa on vilskettä ja vipinää. Lelut ovat ympäri lattiaa huiskin haiskin, lapset leikkivät keskenään ja äidit istuvat kahviensa ääressä. Pienimmät lapset ovat vielä sylivauvoja.
Nuorisoasiainkeskuksen nuorisotalo muuntuu kodikkaaksi perhekahvilaksi keskiviikkoaamupäivisin. Muutamassa tunnissa ehtii tapahtua.
Välillä raikuu nauru, välillä taas joku aloittaa itkukuoron, johon muut liittyvät enimmäkseen myötätunnosta. Sitten taas mennään. Lapset intoutuvat leikkimään paloautoa, ja ”piipaa”-huudot täyttävät huoneen.
Nuorisotalon seinät on maalattu hauskasti sinisellä ja liilalla. Ikkunasta näkyy pihalla pitkä rivi lastenvaunuja.
Pihlajamäen perhekahvilassa käy yleensä noin 20 aikuista, joista monella on useampi kuin yksi lapsi. Yhteensä lapsia ja aikuisia on helposti yli 40.
Oikea jättipotti
Monille Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvila on tullut tutuksi, kun lapsi on käynyt samoissa tiloissa toimivassa muskarissa.
Anna Ranta ja Laura Lehtinen tapaavat istua perhekahvilassa lapsineen ennen muskaria. Lehtinen kertoo kuulleensa perhekahvilasta jutellessaan ohimennen bussissa jonkun tuntemattoman äidin kanssa.
- Ja tämähän oli ihan jättipotti suorastaan. Kannattaa tulla, vaikkei tuntisikaan ketään ennestään, Lehtinen suosittelee.
Rannan ja Lehtisen ystävyys alkoi muskarissa. Molempien äitien huomion kiinnitti kaksi samantyylistä lasta: Aino Rannalla ja Ada Lehtisellä on vain noin kuukauden ikäero, ja äidit ovat huomanneet kohtaavansa samoja ongelmia.
- On ollut mielenkiintoista huomata, miten kaksi tyttöä, jotka ovat kasvaneet eri ympäristöissä, ovat niin samanlaisia ja heillä on samanlaiset jutut, Ranta kertoo.
- Monesti vertailemme jostain asiasta, että ”onks toi ihan normaalia” tai onko teilläkin jo raivareita, Lehtinen naurahtaa.
Molemmat äidit ovat iloisia siitä, että perhekahvilasta on löytynyt hyviä ystäviä ja vanhemmat ovat verkostoituneet.
- On mukavaa tavata muita vanhempia. Kun on kahdestaan pienen lapsen kanssa kotona, sitä oppii kummasti arvostamaan, että joku osaa sanoa muutakin kun däädää, Lehtinen toteaa.
Lapsille oman ikäistä seuraa
Perhekahvilan kävijät ovat suurimmaksi osaksi äitejä, mutta yleensä joukkoon mahtuu ainakin yksi isä. Tällä kertaa paikalla on jopa neljä isää.
Isät vakuuttavat käyvänsä mielellään perhekahvilassa silloin, kun eivät ole töissä. Leo Koto taas vierailee kahvilassa mumminsa Outi Kostetin kanssa.
Outi on vuorotteluvapaalla ja hoitaa poikaa jouluun saakka, kun pikku veijarin äiti on töissä.
Koivulan perhe on asunut alueella vasta vähän aikaa ja perhekahvila on ollut hyvä paikka tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin.
- Tällä hetkellä asumme putkiremontin takia evakossa hieman kauempana, mutta käymme silti perhekahvilassa, jotta sidos oman alueen ihmisiin säilyisi, isä Antti Koivula kertoo.
Poikkeuksetta vanhemmat mainitsevat vertaistuen tärkeyden syyksi käydä kahvilassa. Yhdessä mietitään niin rokotuksia kuin unettomia öitäkin. Yksi äideistä kokee itsensä hirveäksi julmuriksi, kun toinen lapsista on laitettu päiväkotiin.
- Poika olisi varmaan tosi vihainen, jos tietäisi, että me ollaan täällä ihanassa perhekahvilassa!
Joka-aamuinen huutokohtaus päiväkodissa harmittaa äitiä, mutta tuttava lohduttaa heti:
- Meilläkin meni kaksi kuukautta totutteluun.
Vapaaehtoisia tarvitaan
Marianna Järvinen hyörii talon keittiössä ja laittaa kahvia ja voileipiä tarjolle. Toiminnan ei ole tarkoitus tuottaa, vaan tarjottavat myydään omakustannehintaan.
Järvisellä on mukana kaksi poikaa. Muiden leikkiessä kauempana Kaapo 4,5 v soittaa lattialla ksylofonia ja toteaa:
- Äiti, kuuleksä kuinka hienosti mä soitan?
Kahvilaa pyöritetään neljän vapaaehtoisen voimin. Kaksi vapaaehtoista on vetovuorossa vuoroviikoin.
Järvinen aloitti vapaaehtoisena, kun entiset vetäjät olivat kaikki lähdössä työelämään, ja toiminnan säilyttäminen tuntui tärkeältä. Järjestö oli tuttu jo opiskeluajoilta, jolloin Järvinen oli MLL:n lapsenvahti.
Nyt hän kuuluu myös paikallisyhdistyksen hallitukseen.
- Koin että toiminta on tärkeää varsinkin kotihoidossa oleville lapsille, jotka saavat oman ikäistä seuraa muista lapsista, Järvinen kertoo.
Jonkin verran aikaa perhekahvilan järjestäminen vaatii vapaaehtoisilta vastuuhenkilöiltä: on käytävä kaupassa, huolehdittava valmisteluista ja loppusiivouksesta sekä suunniteltava tulevaa ohjelmaa.
- Nykyään on niin helppoa, kun on Facebook ja sähköposti. Koen vaivan pieneksi, kun kuitenkin olen kotona, eikä muita velvollisuuksia niin kauheasti ole. Eikä tätä tekisi, jollei tämä oikeasti olisi kivaa, Järvinen vakuuttaa.
Toinen kahvilan vetäjä, Tiina Pyykkö on käynyt perhekahvilassa jo viiden vuoden ajan. Hänellä on kolme tytärtä.
- Sosiaaliset piirit ovat huomattavasti laajentuneet, sitä huomaa tuntevansa puoli Pihlajanmäkeä, kun on täällä vuosikaupalla istunut, Pyykkö nauraa.
Myös aviomies Jukka Pyykkö käy kahvilassa muutamia kertoja vuodessa silloin, kun töistä on lomaa.
Ohjelmaa ja vapaata keskustelua
Usein ohjelmassa on vapaan seurustelun lisäksi jotakin järjestettyä. Tällä kertaa paikalla on leluesittelijä, jonka tuotteisiin vanhemmat voivat tutustua kahvittelun lomassa.
Ohjelmassa voi myös olla vaikka tietoisku hampaiden hoidosta, sopivien kenkien ostosta tai jokin tuote-esittely. Vuodenajan mukaan askarrellaan myös esimerkiksi isänpäivä- ja joulukortteja.
Lasten kanssa aina sattuu ja tapahtuu, eikä pieniltä kuhmuilta ja kolhuilta voi välttyä. Pihlajamäessä on ajateltu järjestää ensiapukurssi vanhemmille.
ihlajamäen perhekahvila on hakenut avustusta ensiapukurssiin Piltiltä, sillä kurssit ovat aika kalliita, mutta sellainen haluttaisiin tarjota kohtuuhinnalla.
Piltillä on käynnissä hanke, jonka puitteissa on vuonna 2010 jaossa 20 000 euroa Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahviloiden toimintaan.
- Tarkoitus olisi käsitellä juuri lasten ensiapuun liittyviä asioita. Vanhemmat ovat olleet kiinnostuneita osallistumaan kurssille, mikäli sellainen järjestetään, Marianna Järvinen tietää.
Perhekahvilat ovat suosittuja:
- Ympäri Suomen on 427 Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilaa.
- Perhekahviloita järjestetään yleensä aamupäivisin parin tunnin ajan, mutta joissakin kaupungeissa on myös iltaperhekahviloita.
- Perhekahviloiden tiloina toimivat esimerkiksi kerhotilat, neuvolat ja päiväkodit.
- Ensimmäiset perhekahvilat perustettiin 1980-luvun lopulla perhekeskuskokeiluna.
- Perhekahviloissa on paljon kävijöitä. Vuonna 2009 perhekahviloissa kokoontumiskertoja oli 12 434 ja käyntejä 258 736 kappaletta, kun lasketaan yhteen sekä lapset että aikuiset.
- Perhekahvila on vanhemmille paikka, jossa on helppo tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin, saada tukea ja tietoa. Samalla lapset löytävät uusia kavereita.
- Toiminta pyörii suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin.
- Vapaan yhdessäolon lisäksi perhekahvilaan voidaan järjestää asiantuntija-alustuksia tai muita vierailijoita.
- Perhekahviloita ja perhekahvilan tyyppistä toimintaa järjestävät Mannerheimin lastensuojeluliiton lisäksi esimerkiksi eräät muutkin järjestöt, seurakunnat, yhdistykset ja kunnat.
- Lähimmän MLL:n perhekahvilan löydät paikallisyhdistyksesi sivuilta.
Lue lisää:
Kuva: Milla von Konow
Teksti: Anne Vilenius
Honkasilla ei haleja säästellä
Hellyystankkaus osaksi iltarutiineja
Lapsi kehittyy hellyyden ehdoilla