Pilttipiiri

Hei, älä taas karkaa!

Asiasanat: vanhemmuus , vuorovaikutus , riiteleminen , moraalikasvatus , uhmaikä

Miten lasta kannattaisi ohjata ja kasvattaa, jotta tämä pysyisi lähietäisyydellä vanhemmistaan, eikä lähtisi suin päin juoksemaan minne sattuu?

Pitkän kokemuksen omaava päiväkodinjohtaja Leena Kiiskinen kertoo, että kaikki alkaa luottamuksen ja rakentavan keskusteluyhteyden luomisesta.

Pienille on oltava selkeät rajat, joita noudatetaan johdonmukaisesti.

Pienille johdonmukaiset säännöt

Ihan pienten taapertajien kanssa asioista ei voi keskustella, tarvitaan vain selkeät rajat.

Jos pieni lapsi ei tottele ja varoitusten jälkeenkin toistaa käytöstään, tämä voidaan laittaa jäähylle: istumaan rattaisiin, miettimistuolille tai vanhemman syliin hetkeksi rauhoittumaan.

Hyvä nyrkkisääntö mietintätuolissa olon enimmäisajalle on lapsen ikä minuuteissa. Pienet, alle 3-vuotiaat, eivät tosin vielä kauhean hyvin mietintätuolia ymmärrä. Kärsivällisyys lapsen ohjeistamisessa onkin valttia.

- Vanhemmilla on oltava aikaa asettaa ja valvoa rajoja. Hyvin pienetkin lapset huomaavat, jos vanhempi ei ehdi keskittyä ja voivat käyttää mahdollisia tilaisuuksia hyväkseen, Joensuun Gävlenlinnan päiväkodissa työskentelevä Kiiskinen huomauttaa.

70-luvulla suositut valjaat olivat pitkään poissa muodista. Kiiskinen pitää niitä kuitenkin pienille lapsille turvallisena vaihtoehtona joissakin tilanteissa.

- Jos karkailuun taipuvaisen lapsen kanssa liikkuu kovin liikennöidyllä alueella, eikä tätä saa kiinni vaunuihin, suosittelisin kyllä valjaita, hän toteaa.

Kuuntele lasta

Lapselle on tärkeää ymmärtää, miksi rajoja luodaan. Jos lapsi osaa jo puhua, keskustelu kannattaa aina.

Kun kielletyistä asioista keskustellaan lapsen kanssa, tämä ymmärtää, että vanhempi pitää asiaa tärkeänä. Lapselle asioista kannattaa tietysti kertoa tämän ymmärrystason mukaisesti. Yksinkertaiset, selkeät selitykset riittävät.

Leena Kiiskinen jopa varoittaa, että ehdoton toistuva kieltäminen ilman perusteluja voi lisätä lapsen uhmaa.

- Vanhemman tehtävä on antaa lapselle taustatietoa, asiantuntemusta. Lapsen on myös saatava kokea, että hän on saanut osallistua sopimuksen tekoon ja kertoa mielipiteensä. Lapselle tulee näin tunne, että myös hän on tärkeä, häntä kuunnellaan ja hän saa vaikuttaa asiaan, jolloin hän voi myös innokkaammin sitoutua tekemään sovittujen sääntöjen mukaan.

Jos lapsi kuitenkin karkailee ja uhmaa vanhempaansa, on tärkeää säilyttää oma mielenrauha.

- Heti ensimmäiseksi ei kannata alkaa torumaan ja kieltämään, Kiiskinen neuvoo.

- Lapselta voi kysyä, miksi hän käyttäytyy niin kuin tekee. Kun aikuinen kuuntelee lasta, tämä voi oppia ymmärtämään, että oma huono käytös johtui ehkä pahasta olosta tai mielestä. Lapselle tulee tunne, että hän tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Rauhallisen ja rakentavan ilmapiirin pohjalta lapsi ja aikuinen voivat sitten yhdessä käydä läpi, mitä lapsi teki väärin ja miten huonoa käytöstä voitaisiin jatkossa ehkäistä.

Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä, että vanhemman velvollisuus on valvoa lasta.

- Jos lapsi uhmaa, on sovittava aikuisten kesken, miten lasta rangaistaan. Lipsumiset ja periksi antaminen kostautuvat. On oltava johdonmukainen, Kiiskinen painottaa.

Lahjontaa vaikeissa tapauksissa?

Tavalliset päivärutiinit ja liikkumissäännöt pitäisivät olla lapselle selviä. Jos tämä kuitenkin toistuvista ohjeistuksista ja seurauksista huolimatta rikkoo sääntöjä, onnistumisesta palkitseminen voi olla hedelmällinen keino.

- Me olemme käyttäneet palkitsemista kannustimena, jos lapsi on toistuvasti uhmannut jossakin asiassa, vaikka ohjeemme hän onkin ymmärtänyt. Keskustelemme lapsen kanssa tilanteesta ja olemme yhdessä neuvotelleet, että haluamme asiaan muutoksen. Olemme tehneet kirjallisen sopimuksen, missä lapsi on saanut palkinnoksi esittää itse toivomuksen, jos hän on toiminut odotetulla tavalla 5-10 kertaa. Lasten toiveet ovat olleet hyvin arkisia, kuten ylimääräisiä esikoulutehtäviä tai lupa leikkiä jumppasalin puolella, Kiiskinen kertoo.

- Käytäntö on ollut hyvin hedelmällinen ja vähentänyt huonoa käytöstä.

Lue lisää:

• Miten saada lapsi kuuntelemaan ohjeita?

Teksti: Else Turunen