Vauva pitää vedestä
Vauvan kylvettämisessä ei ole ainoaa totuutta: joku kylvettää kerran päivässä, toinen pari kertaa viikossa. Kylpyveteen voi lorauttaa tilkan kylpyöljyä tai pestä pelkällä vedellä. Pääasia, että vauva viihtyy ja iho voi hyvin.
Vauvan peppu pestään jokaisen kakan jälkeen - vesipesu yleensä riittää. Jos vaipassa on vain hiukan pissaa, pesu ei ole välttämätön. Sen sijaan pitkään hautuneen pissavaipan vaihdon yhteydessä pesaisu on paikallaan.
Vaikka vauvan ihoa ei yleensä tarvitse rasvailla, pepun ihon suojaksi on hyvä sipaista pesun jälkeen jotakin voidetta. Ennen rasvaamista takamus, ihopoimut ja taipeet kuivataan. Jos vauvalla on hyvä iho, pepun rasvaaminen ei ole välttämätöntä edes jokaisen kakan jälkeen.
Kylvettämiseen syntyy yleensä oma rytminsä. Vauvan voi kylvettää päivittäin, mutta pari kertaa viikossakin riittää.
Suunta ylhäältä alas
Ennen kylpyä kakat ja pissat pestään pois, mieluiten juoksevan veden alla. Sen jälkeen on varsinaisen kylvyn vuoro.
Pesusoikkoon lasketaan pieni määrä noin 38-asteista vettä. Pesu etenee ylhäältä alaspäin, ja aluksi pestään kasvot esimerkiksi pesulapulla. Aikuisen käsi kannattelee vauvaa selän takaa ja pitelee tätä kainalon seudulta ja käsivarresta.
Hiukset huuhtaistaan, mutta shampoota on yleensä turha käyttää. Seuraavaksi puhdistetaan kaula, vartalon etupuoli ja jalat. Sitten vauva käännetään ja pestään niska, selkä, jalat ja viimeiseksi vielä peppu.
Jotkut vanhemmat voivat arastella vauvan pesua, koska pelkäävät veden joutumista korviin tai nenään. Jos näin käy, vauva helposti pelästyy, ja tämä taas heijastuu aikuiseen. Pitää vain yrittää rauhallisesti seuraavalla kerralla uudelleen.
Korviin joutunut vesi kannattaa valuttaa ja kuivailla pois, ettei se jää hautumaan. Ei ole vaarallista, jos hengitykseen joutuu hiukan vettä, koska vauva pärskii sen pois.
Jotkut vanhemmat ja ihotautilääkärit varoittelevat liian ahkerasta pesemisestä. Varoitus perustuu huoleen, että vauvan iho kuivuu liiasta ”jynssäämisestä”.
Huoli on turha, koska pelkkä vesi ei kuivata ihoa. Aikuisten suihkusaippuat voisivat niin tehdä, mutta niillä ei pidä pestä vauvaa. Pieni puserrus vauvoille tarkoitettua kylpyöljyä tai vesiliukoista perusvoidetta veteen voi olla hyväksi, jos vauvan iho tuntuu kuivalta.
Turha rasvata liikaa
Ensimmäisinä kuukausina monilla vauvoilla on näppylöitä ja maitorupea eli atooppista ihottumaa. Useimmiten ne häviävät ensimmäiseen tai toiseen ikävuoteen mennessä. Jos ihon kunto huolestuttaa, siitä voi keskustella neuvolassa tai lääkärissä.
Lievissä tapauksissa tavallinen perusvoide voi häivyttää ihottuman. Voiteita on hyvä välillä vaihdella, koska saman tuotteen jatkuva käyttö voi heikentää sen tehoa.
Perusvoiteen sijasta jotkut suosivat mineraaliöljypohjaisia tuotteita, esimerkiksi vaseliinia, toiset taas kasvipohjaisia öljyjä tai rasvoja. Ainoa sääntö on, että tervettä, hyvinvoivaa ihoa ei kannata rasvailla ”varmuuden vuoksi”, koska silloin ihon oma rasvatasapaino saattaa häiriintyä.
Joskus kuulee kysyttävän, pitääkö maitorupea potevan lapsen vaatteet pestä erikseen allergikoille tarkoitetuilla pesuaineilla. Tämä ei ole välttämätöntä. Lähinnä kyse on siitä, että voimakkaasti pesu- tai huuhteluaineelta tuoksuvat vaatteet voivat hiukan häiritä äidin tai vauvan nenää.
Saunomisen ikäraja on toinen yleinen kysymys. Tässäkin on yksilöllisiä eroja: joku voi viihtyä alalauteilla jo puolivuotiaana, toiselle tulee huono olo iästä riippumatta. Vauvan oma lämpötilan säätely on heikkoa, joten vuoden ikärajaa voi pitää hyvänä perussääntönä.
- Asiantuntija, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, Matti Hannuksela toimii Allergia- ja astmaliiton Allergiatietokeskuksen johtajana.
Teksti: Ilpo Salonen
Viisi kysymystä uhmasta
Kuka teillä määrää?