Pilttipiiri

Vatsa solmussa?

Asiasanat: ummetus , allergia , ripuli , oksentelu

Vauvojen vatsanväänteiden syynä ovat useimmiten vaarattomat ilmavaivat. Varsinaiset sairaudet ovat erittäin harvinaisia, eivätkä ruoka-aineallergiatkaan ole kovin yleisiä.

Ilmavaivat ovat tavallisimpia vatsakipujen aiheuttajia vauvoilla. Niiden taustalta ei yleensä löydy selkeää syytä. Kiinteitä ruokia syövillä lapsilla ilmavaivat voivat johtua suolen kypsymättömyydestä eli tottumattomuudesta käsitellä ruuan sisältämiä valkuaisaineita.

Kiinteän ruuan osuutta ruokavaliossa tulisi lisätä pikkuhiljaa, jotta suoli tottuu siihen paremmin.

Ilmavaivoihin ei ole olemassa kovin tehokkaita lääkkeitä. Apua voi saada lapsen hieronnasta ja jumpasta. Säännöllisyys on tärkeää. Voi myös kokeilla D-vitamiinitippojen vaihtamista toiseen merkkiin.

Jos lapsella esiintyy ripulia ja vatsakipuja rintamaidosta korvikkeeseen tai tavalliseen maitoon yli vuoden ikäisenä siirryttäessä, syynä voi olla allergia lehmänmaidolle.

Allergia voi johtua myös viljoista. Ruoka-aineallergiat eivät kuitenkaan ole lainkaan niin yleisiä kuin kuvitellaan. Vauvan vatsanväänteet voivat johtua yksinkertaisesti vain siitä, ettei vatsa ole tottunut uusiin ruoka-aineisiin.

Imettävä äiti voi muuttaa omaakin ruokavaliotaan, jos huomaa jonkin ravintoaineen ärsyttävän vauvan vatsaa. Äidin ruokavaliosta rintamaitoon erittyy kuitenkin vain äärimmäisen pieni osa valkuaisaineista, jotka ovat jo lähes täysin valmiiksi pilkottuja.

Keliakiaa ja laktoosi-intoleranssia ei esiinny vielä vauvaiässä. Keliakia todetaan usein vasta leikki- tai kouluiässä. Laktoosi- intoleranssia lapsilla esiintyy aikaisintaan 3-4 vuoden iässä.

Vatsan toiminta yksilöllistä

Vatsan toiminta on hyvin yksilöllistä ja iästä riippuvaista. Toisilla rintaruokituilla lapsilla kakka tulee kymmenenkin kertaa päivässä, toisilla taas usean päivän välein. Vauvan vointi ratkaisee, onko kakkaväli liian pitkä.

Kiinteään ruokaan siirryttäessä vatsan toimintarytmi muuttuu. Vatsa saattaa toimia laiskasti, mutta ongelmia tämä aiheuttaa vain harvoin.

Kiinteään ruokaan siirtyminen muuttaa aina ulosteen ulkonäköä. Kakka voi olla aivan normaalia, vaikka se onkin keltaista, mustaa, vihreää, harmaata, vaahtomaista tai limaista. Jos kakassa on verta, on lääkärikäynti tarpeen.

Ummetusta voi esiintyä, kun lapsi siirtyy rintamaidosta muihin ruokiin. Kakka on kovaa ja ulostaminen on kivuliasta. Ummetus voi olla joskus maitoallergian oire, mutta useimmiten se on toiminnallista.

Ruokavalioon kannattaa lisätä kuituja. Esimerkiksi luumusose tai -mehu ja kasvissoseet vauhdittavat suoliston toimintaa. Myös vettä kannattaa juottaa runsaasti.

Lääkäriin tulisi mennä, jos lapsi on tuskainen tai jos hän alkaa oksennella. Jos vatsa ei toimi kiinteää ruokaa syövällä lapsella 3-4 päivän aikana ja lapsella on vaivoja, on hyvä käydä lääkärissä. Usein ummetus korjaantuu ruokavaliota muuttamalla. Lapsen kasvaessa ruoan kuitumäärää kannattaa lisätä.

Joskus tarvitaan myös lääkehoitoa. Jos tuntuu, ettei tilanteesta selvitä kotikonstein, lääkärissäkäynti on paikallaan.

Huolehdi nesteistä

Vauvan ripuli kannattaa ottaa vakavasti, etenkin jos hän myös oksentaa. Lievät ripulit menevät ohi kotihoidolla, jossa tärkeintä on huolehtia riittävästä nesteiden saannista.

Pienen lapsen nestevarastot ovat vähäiset, ja vaarallinen kuivuma voi syntyä nopeasti. Jos vauva saa äidinmaitoa, imetyskertoja tulee lisätä. Mehut ja hedelmäsoseet sisältävät nestettä.

Tärkeää on, että nautittu neste sisältää myös energiaa, koska lapset syövät näissä tilanteissa yleensä huonosti. Jos lapsi on veltto eikä suostu juomaan, on otettava nopeasti yhteyttä lääkäriin.

Maitohappobakteerivalmisteet lyhentävät ripulin kestoa. Vauvalle voi antaa esimerkiksi Lactophilus-jauhetta tai Gefilus-kapseleita. Myös apteekissa myytävää Osmosal Novum -ripulijuomaa voi antaa pakkauksen ohjeen mukaisesti heti ripulin alettua.

Ripulitaudin aikana ei kannata tuoda lapsen ruokavalioon uusia ruokia.

• Asiantuntijana lasten gastroenterologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Merja Ashorn, joka työskentelee Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa.

Kuva: iStockphoto

Teksti: Anna Räsänen