Pilttipiiri

Tukevin askelein eteenpäin

Asiasanat: Kasvu , Kehitys , Leikki

Hyvät ensikengät tukevat jalkaa oikeista kohdista ja auttavat pientä taapertajaa askelten opiskelussa.

Kengät kannattaa kuitenkin hankkia lähinnä ulkoilua varten, sisällä voi hyvin harjoitella paljain varpain, huomauttaa lastenortopedi Reijo Paukku Lääkäriasema Orto-lääkäreistä.

Kävelyn oppimiseen kengillä ei juurikaan ole merkitystä. Moni uskoo kengän kuitenkin vaikuttavan myös myöhempiin jalkaterien asentovirheisiin, vaikka asiasta ei näyttöä olekaan.

- Terve lapsi oppii kävelemään keskimäärin 1,5 ikävuoteen mennessä, oli hänellä kengät tai ei. Tosin tämä on hyvin yksilöllistä. Kenkien merkitys muuttuu oleellisesti vasta lapsen kasvaessa isommaksi, jolloin vartalon paino ja jalkojen kuormitus luonnollisesti kasvavat, Paukku sanoo.

Ulkona taapertaminen helpottuu, kun jalassa ovat kunnolliset kulkupelit. Reijo Paukku kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti kengän kantaosaan. Sen tulisi olla tukeva ja hyvin istuva. Kangaskengissä ja tossuissa tällaista ei välttämättä ole.

- Hyvä kantakuppi on sisältä pehmustettu ja ulkoa kova. Kantakupin sisällä on usein muovivahvike, joka vähentää kantaluun taittumista ulospäin.

Pohjan pitää olla jämäkkä, mutta kuitenkin taipua erityisesti päkiän kohdalta. Löysä pohja ei aja asiaansa jalan tukijana. Kärjessä pitää olla tarpeeksi tilaa, jotta varpaat mahtuvat liikkumaan.

- Kävellessä ja erityisesti juostessa jalkaterä liukuu kengässä hieman eteenpäin. Jos tälle liikkeelle ei ole tilaa, varpaat voivat kipeytyä, Paukku sanoo. Pienikin jalka arvostaa hengittävästä materiaalista tehtyjä kenkiä. Pehmeä nahka tuntuu hyvältä. Pohjan on hyvä olla liukumaton.

Kengän sovittaminen pienelle lapselle tuntuu joskus haasteelliselta tehtävältä. Hieman isompikaan lapsi ei välttämättä osaa esimerkiksi kertoa, puristaako kenkä.

- Irrotettava sisäpohjallinen on hyvä apuväline. Lapsi asetetaan pohjallisen päälle seisomaan, ja katsotaan, että varpaille on tarpeeksi tilaa. Kengän kärjessä olisi hyvä olla 0,5 - 1,5 senttiä tilaa jalan liikkumista varten. Lapsen jalan ääriviivan voi myös piirtää vahvalle kartongille. Malli leikataan sitten mukaan kauppareissulle.

Pienen lapsen jalka on pullea ja varpaat usein kippurassa. Pikkulapsi ei osaa vielä itse työntää jalkaa kenkään, joten kenkien pukeminen voi toisinaan olla työlästä. Paukulla on tähänkin vinkki valmiina: - Helposti avattavat tarrakengät ovat erityisen hyviä!

Lapsen jalka kasvaa nopeasti, ja kenkien koko olisi syytä tarkistaa vähintään puolen vuoden välein, taaperoikäisen vieläkin useammin. Peruuttamatonta haittaa vääränkokoiset kengät eivät yleensä Paukun mukaan aiheuta, mutta epämukavuutta senkin edestä.

- Liian pienet kengät voivat aiheuttaa hiertymiä, varpaiden kärkien kipeytymistä ja jopa kynsiongelmia. Liian suurista kengistä ei ole niin paljon haittaa, mutta sellaisilla kävely on kömpelöä ja raskasta.

Paukku ei allekirjoita väitettä, jonka mukaan kengät tulisi aina ostaa uusina. Jos sisaruksilta on jäänyt hyväkuntoisia, oikeankokoisia kenkiä, niitä voi hyvin käyttää. Pikkulapsen jalka kasvaa yleensä nopeammin kuin hyvä kenkä kuluu loppuun.

Toisinaan suositellaan, että sisälläkin olisi hyvä pitää kenkiä. Reijo Paukku ei näe tähän syytä, ellei lapsella ole jaloissa rakenteellista vikaa, jonka hoidon vuoksi kenkien käyttö olisi tarpeellista. Jos vanhemmista tuntuu, että lapsen jalat eivät kehity oikein, kannattaa kenkäkaupan sijasta marssia asiantuntevan lääkärin puheille.

- Varsinaiset jalkaterien asentovirheet ovat pienillä lapsilla kuitenkin hyvin harvinaisia. Sen sijaan varvastus on pikkulapsilla hyvin yleistä, etenkin tytöillä. Yleensä varvastustaipumus vähenee lapsen kasvaessa. Jos koko jalkaterä ottaa maahan edes silloin tällöin, ei ole syytä huoleen eikä sisäkenkiä mielestäni tarvita, Paukku toteaa.

Teksti: Inka Töyrylä