Pilttipiiri

Rytmiä pienen päivään

Asiasanat: Lapsi , Kasvu , Arki

Arjen tapahtumien toistuvuus samoihin aikoihin ja samaan tapaan on pienelle lapselle tärkeää. Selkeä rytmi ja ennakoitavuus luovat lapselle turvallisen ilmapiirin kehittyä ja mahdollistavat lepohetkiä vanhemmillekin

Vastasyntyneellä ei vielä ole selkeää rytmiä, mutta jo pienelle vauvalle voi viestittää yön ja päivän eroa.

- Perusvuorokausirytmi syntyy kuin itsestään, kun koko perhe pyrkii rauhoittumaan yöaikaan. Yöllä vauvan syöttäminen ja vaipanvaihdot hoidetaan mahdollisimman vähäeleisesti, ja päivällä jutustellaan ja seurustellaan, neuvoo terveydenhoitaja Merja Toivonen Helsingin Laakson terveysasemalta.

Jo 3 - 4-kuiselle vauvalle alkaa muodostua oma päivärytmi. Pikku hiljaa lapsi oppii luottamaan arkeen ja siihen, että asiat tapahtuvat tietyssä järjestyksessä.

- Rutiinit luovat turvallisuutta, vaikka ne vanhemmista tuntuvatkin välillä tervan juonnilta. Itse asiassa rutiineihin kyllästyminen on merkki ihan hyvästä vanhemmuudesta: silloin tehdään jotain oikein! kannustaa suunnittelija Janne Telén Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

Perheessä olisi hyvä pyrkiä noudattamaan tiettyjä nukkumaanmeno-, ruokailu-, ulkoilu- ja päiväuniaikoja.

- Leikki ja ulkoilu asettuvat päivärytmissä usein luontevasti pikkulapsen syömisten ja nukkumisten lomaan. Tosin välillä ne eivät arjen touhujen keskellä millään osu samoille ajoille, joten joskus niiden paikkaa rytmissä voikin vaihdella, Telén mainitsee.

Leikki-ikäisen kanssa rutiinien merkitys vain korostuu. Vaikka lapsi uhmaisikin välillä annettuja rajoja ja aikatauluja, helpottaa selkeä rytmi arkea. Tärkeintä on olla johdonmukainen. Kun rutiineista ja rajoista pidetään jämäkästi kiinni, lapsi tottuu niihin eikä pidemmän päälle jaksa kiukutella perusasioista.

Kun lapsi alkaa syödä soseita ja kiinteää ruokaa, päivän ruokailut olisi hyvä rytmittää säännöllisiksi aterioiksi. Tämä palvelee myös hampaiden hyvinvointia. Aamiaista seuraa lounas, välipala, iltaruoka ja iltapala. Lisäksi jotkut lapset tarvitsevat välipalan aamupäivisin.

Pienikin lapsi oppii säätelemään nälkäisyytensä suhteessa ruokarytmiin. Jos lapsi ei jollakin aterialla ole kovin nälkäinen, hän voi syödä vähemmän, koska tietää saavansa taas ruokaa tietyn ajan kuluttua

Iltatoimet tuudittavat uneen

Hyvän yöunen perusta on säännöllinen päivärytmi, sillä se opettaa hahmottamaan päivän ja yön eron. Suurin piirtein samoihin aikoihin toistuvat iltatoimet, kuten iltapala, -pesu, -satu ja silittely tai hyvän yön toivotukset luovat rauhallisen ja nukahtamiselle otollisen ilmapiirin. Nukkumisaikojen epäsäännöllisyys taas voi aiheuttaa lapselle univaikeuksia.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että lapset ovat pienestä pitäen erilaisia. Unentarpeessa on eroja. Kun saman perheen toinen lapsi on iltavirkku, toinen voikin olla aamuvirkku. Myös päiväunien suhteen lapset ovat yksilöllisiä nukkujia ja nukahtajia.

- Usein pienen lapsen päiväunet ovat vanhemmille tärkeä hetki levätä, tavata ystäviä ja hoitaa asioita. Vauvaikäisellä ulkoilun ja päiväunet voikin hyvin yhdistää. Olennaista on, että lapsi saa tarpeeksi unta vuorokaudessa, Telén pohtii.

Lapsen kasvaessa päiväunien nukkuminen sängyssä tulee ajankohtaiseksi, sillä esimerkiksi päiväkodissa ja hoitopaikoissa nukutaan päiväunet yhdessä tiettyyn aikaan.

Hellitä välillä hetkeksi

Poikkeukset arjen rutiineista voivat joskus olla paikallaan. Kyläilyt, lomamatkat ja vaikkapa käynnit pienten lasten tapahtumissa piristävät arkea.

- Jos perheellä on mukavaa ja hyvä meininki, niin varmasti lapsi aistii sen. Silloin pienet poikkeamat totutusta eivät näyttele niin suurta roolia, Janne Telén uskoo. Hän kuitenkin toppuuttelee, ettei totutuista rutiineista kannata poiketa kovin säännöllisesti.

- Usein pienellä aivojumpalla löytyy kivaa lomailua ja puuhastelua, johon lapsen rytmin saa hyvin sopimaan.

Rytmin muutoksia voi pyrkiä ennakoimaan.

- Vanhemmat voivat esimerkiksi miettiä, kannattaako lapsen matkustuspäivänä ottaa kahdet lyhyet vaiko yhdet pitkät päiväunet, Merja Toivonen pohtii. Toivosen kokemuksen mukaan monilla tulee rytmin kanssa ongelmia kuitenkin vasta, kun perhe palaa matkalta kotiin.

- Usein lapsi tottuu normaaleihin rutiineihin jo parissa päivässä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa voi aina kysyä ohjeita omasta neuvolasta, hän rohkaisee.

Ennakoitavuus luo turvallisuutta

Vauvan aivot kehittyvät varhaisvuosina vauhdilla. Parin ensimmäisen ikävuoden aikana syntyykin pohja lapsen myöhemmälle psyykkiselle kehitykselle.

- Lapsi tarvitsee aikuisen, johon hän voi muodostaa pitkäkestoisen, luotettavan ja turvallisen suhteen. Puhutaan varhaisesta vuorovaikutuksesta. Vanhempi tutkailee ja myötäilee vauvan tunnetiloja, suunnittelija Janne Telén Mannerheimin Lastensuojeluliitosta korostaa.

Vuorovaikutuksen olennainen osa on, että vanhempi kertoo vauvalle arkisista toiminnoista: mitä nyt tehdään, mitä seuraavaksi tehdään ja niin edelleen.

- Nälästä, pahasta mielestä, vaipanvaihdosta ja iloisista asioista kannattaa kertoa lapselle ääneen, vaikka tämä ei niitä vielä ymmärtäisikään. Vauva tunnistaa vanhemman tunnetilan ja myöhemmin alkaa tunnistaa myös sanoja, Telén rohkaisee.

Pikkulapselle voi kertoa tulevasta tapahtumasta aika lähellä itse tapahtumaa, sillä hän ei vielä osaa käsitellä aikaa abstraktilla tasolla.

Kun lapsi hieman vanhenee, tilanteiden ennakoitavuus luo tälle turvallisuutta. Jännittäviltä tuntuvia tilanteita, esimerkiksi päiväkotiin lähtöä, uuden sisaruksen syntymää tai muuttoa, kannattaa pohjustaa jutustelemalla ja vaikkapa kirjan tai sadun avulla.

Teksti: Else Turunen