Pilttipiiri

Rokot: Tunnista erilaiset lastentaudit

Asiasanat: rokot , rokotukset , flussa

SmallpoxTäytettyään puoli vuotta vauva alkaa potea virusten ja bakteerien aiheuttamia infektiosairauksia. Syy on luonnollinen: raskauden ja imetyksen yhteydessä äidiltä saadut vasta-aineet alkavat hävitä lapsesta.

Flunssan ja vatsatautien lisäksi lapsella on edessään niin sanotut lastentaudit - tosin nykyisin suomalaislapsilla on rokotussuoja monta tautia vastaan. Rokotus antaa suojan samaan tapaan kuin oikeasti sairastettu tauti.

Vanhoista lastentaudeista lapset sairastavat vielä vesirokkoa ja tulirokkoa. Tulirokko on bakteerin aiheuttama eikä sitä vastaan voi rokottaa. Vesirokkorokote on olemassa, mutta sitä ei ole liitetty yleiseen rokotusohjelmaan. Nykyisin yli 50 viruksen tiedetään aiheuttavan ihottumia, joten yleisesti tunnettujen rokkojen määrä voi kasvaakin lähitulevaisuudessa.

Vauvarokko on yleinen

Perinteisten ohella uudempia rokkosairauksia ovat vauvarokko, parvorokko ja enterorokko. Nämä rokot ovat yleensä lieviä. Rokkoja ei ehkä ole tunnistettu aiemmin kuin viime vuosikymmeninä tai sitten ne ovat yleistyneet selvästi.

Vauvarokon eli kolmen päivän kuumeen sairastaa lähes jokainen kolme kuukautta täyttänyt suomalaislapsi. Vauvarokko tulee yleensä ennen neljättä ikävuotta.

Sen oireet ovat hämmentävät: Aluksi vauvalle nousee korkea kuume, joka kestää kolmesta viiteen päivää ilman muita oireita. Vasta kuumeen laskettua nousee ihottuma. Ihottuma alkaa pieninä erillisinä näppylöinä korvien seudulta ja leviää vähitellen kasvoihin ja niskaan. Koska vauvarokko nostaa kuumeen niinkin pitkäksi ajaksi, vanhemmat usein huolestuvat.

Tarkkana on oltava, jotta vaaralliset infektiot eivät mene vauvarokon tiliin. Vauvarokko ei heikennä pienen potilaan yleiskuntoa samalla tavalla kuin vakavammat sairaudet. Myöskään veren tulehdusarvot eivät juuri nouse.

Parvo- ja enterorokko kiusana

Parvorokko on rokon kaltainen virusinfektio, joka yleensä tulee vasta 5-15-vuotiaalle lapselle. Selkein parvorokon tuntomerkki on isoläiskäinen poskilta alkava ihottuma. Ihottuma ei arista, mutta se saattaa kuumottaa.

Toinen lievä rokko on enterorokko eli käsi-suu-jalkatauti. Enterorokossa potilaalla on kivuttomia rakkuloita kämmenselkämyksissä, jalkapohjissa ja suussa. Suun rakkulat muistuttavat aftarakkulaa mutta ovat kivuttomampia. Jos vauva sairastuu enterorokkoon, ihottumaa on myös vaippa-alueella. Enterorokkopotilas paranee yleensä nopeasti eikä ole kovin sairaan oloinen.

Vanhat rokot kovempia

Vesirokko ja tulirokko ovat tyypillisesti leikki-ikäisten sairauksia, mutta ne voivat tarttua jo alle vuoden ikäiseen. Vesirokon paras tuntomerkki on ihottuma, joka alkaa äkillisesti punaisina näppylöinä. Näppylöiden keskelle kohoaa pian kello, jonka sisällä on nestettä. Sairauden edetessä kello särkyy ja lopulta ruvettuu.

Vesirokko tarttuu erittäin herkästi pisaratartuntana: yleensä koko päiväkotiryhmä ja saman perheen sisarukset käyvät sen läpi samalla kertaa. Itämisaika on kahdesta kolmeen viikkoa. Vesirokko tarttuu jo ennen ensimmäisiä oireita. Sitä on siksi lähes mahdoton vältellä. Vesirokko tarttuu niin kauan, kunnes kaikki rakkulat ovat kuivuneet.

Terveelle lapselle vesirokko ei ole vaarallinen. Mitä nuorempana vesirokon sairastaa, sitä lievemmin oirein rokko tulee. Vesirokko voi olla kiusallisen kutiava ja sen yhteydessä on usein kuumetta. Jos kutina kiusaa liiaksi, lääkäriltä voi pyytää kutinaa lievittävän antihistamiinilääkkeen reseptin. Jälkitaudit eivät ole kovin yleisiä, mutta joskus lapsi voi sairastua keuhkokuumeeseen.

Tulirokko on ainoa bakteerin aiheuttama rokko. Se onkin syytä tunnistaa, jotta antibioottilääkitys voitaisiin aloittaa. Tulirokon aiheuttaa streptokokki, kuten myös angiinan. Yhtenä tulirokon tuntomerkkinä on helakanpunainen, pinnaltaan mansikan näköinen kieli. Potilaan suun ympärys on valkoinen, mutta muuten iholla on hailakanpunaista pientä ihottumapilkkua. Myös kurkku voi olla kipeä ja peitteinen. Jos tulirokkoa ei hoida lääkkeellä, sen seurauksena voi olla vaarallinen sydän- tai niveltulehdus. Vakavat jälkitaudit ovat kuitenkin harvinaisia.

  • Asiantuntijana terveyskeskuslääkäri Pekka Kirstilä, Turun kaupungin Käsityöläiskadun terveysasema.

Teksti: Piltti