Pilttipiiri

Näkö kehittyy vuorovaikutuksessa

Asiasanat: näkö. vuorovaikutus , karsastus , aistit

Pieni vauva kasvaa ja kehittyy vauhdilla ensimmäisen vuoden aikana. Samalla myös lapsen näön kehityksessä tapahtuu monia asioita. Katsekontakti kertoo näöstä paljon.

Vastasyntyneen vauvan edellytetään pystyvän kääntämään katseensa ikkunoihin ja muihin isoihin valonlähteisiin.

Osa pirteistä vastasyntyneistä kopioi aikuisen ilmeitä ja saa katsekontaktin, joka kehittyy yleensä viimeistään 6-8 viikon iässä.

Jos vauvaan ei saada katsekontaktia, tilanne pitää aina selvittää ensin silmälääkärin toimesta ja jos näöstä ei löydy vikaa, lastenneurologi jatkaa tutkimuksia.

Tarttuminen kehittää näköä

- Käsien huitominen muuttuu tavoitteelliseksi, kun kädet löytävät toisensa ja niistä tulee näön tärkein kehittäjä. Esineisiin tarttuminen ja niiden tutkiminen suulla ja käsillä antaa nähdyille esineille konkreettisen muodon, silmälääkäri Lea Hyvärinen kertoo.

Normaalisti kehittyvä vauva alkaa noin 8 kuukauden ikäisenä tunnistaa perheenjäsentensä kasvot ilman tuttua ääntä ja tarkkailee keskittyneesti vanhempiensa käytöstä kuin oppiakseen suhtautumista muihin ihmisiin.

Kasvojen tunnistamistoiminto kehittyy näihin aikoihin, ja vauva tunnistaa perheen jäsenet jo matkan päästä.

- Jos vauva reagoi vasta, kun tutut henkilöt sanovat jotain, on syytä selvittää, onko vauvan näkö kunnossa. Syynä voi olla se, että lapsen näkemä kuva on epätarkka tai kasvojen tunnistaminen ei ole kehittynyt, Hyvärinen muistuttaa.

Poikkeavuudet pitää selvittää

Näköongelmat eivät ole kovin yleisiä, mutta niillä on sen verran tärkeä merkitys lapsen kehityksessä, että poikkeavuudet näön käytössä pitää aina selvittää.

- Katsekontaktin ja kommunikaation poikkeavuudet häiritsevät lapsen ja vanhempien vuorovaikutusta. Niiden syyt on selvitettävä, jotta perheelle saadaan oikeat tukitoimet kommunikaation kehittymiseksi. Jos lähelle tarkentamisen heikkous on syynä siihen, että vauva tuntuu katsovan aikuisen läpi, tilanne korjaantuu ”lukulaseilla”. Tämä heikkous on tavallinen vauvoilla, joilla on liikuntavamma tai Downin oireyhtymä, mutta esiintyy joskus myös täysin tavanomaisesti kehittyvillä vauvoilla, Hyvärinen selvittää.

Tavallisimpia näköongelmia ovat toiminnallinen heikkonäköisyys eli ”laiska silmä” ja karsastus.

Karsastus tarkoittaa sitä, että silmät eivät katso samaan kohteeseen. Varhaisella hoidolla voidaan usein silmälasien avulla oikaista karsastus ja samalla varmistaa yhteisnäön kehittyminen.

- Jos näön kehittymisessä toinen silmä alkaa dominoida ja toinen ”laiskistuu”, silmien näöntarkkuuksien tarkka mittaaminen kuviotesteillä on tärkeää mahdollisimman varhain. Kuvioita voidaan harjoitella esimerkiksi kehittämälläni LEA-palapelillä jo ennen ensimmäistä syntymäpäivää. Kun kuviot ovat tutut, voidaan näöntarkkuutta alkaa mitata jo puolentoista vuoden iässä.

Silmäsairaudet harvinaisia

Heikkonäköisiä lapsia saatetaan vahingossa pitää autistisina tai kehitysvammaisina, jos poikkeava näkö vaikeuttaa kommunikaatiota ja ymmärtämistä.

- Silmäsairaudet, kuten kaihi tai kasvaimet, ovat onneksi harvinaisia, ja neuvolat pitävät niitä erityisesti silmällä. Myös vaikeat näkövammat ovat harvinaisia, joten niitä ei aina osata ajatella lapsen poikkeavan käytöksen syyksi, Hyvärinen sanoo.

Neuvoloiden uusiin ohjeisiin on tullut lisäyksiä näkötoimintojen seuraamisesta ensimmäisen ikävuoden aikana.

- Aina, jos vanhemmilla on huoli lapsen näöstä, kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan, josta ohjataan jatkotutkimuksiin, Lea Hyvärinen korostaa.

• Asiantuntijana haastateltu silmälääkäri Lea Hyväristä, joka on myös kehitysneuropsykologian dosentti ja kuntoutustieteiden professori.

Lue myös:

• Kuulo kypsyy vähitellen

Teksti: Anne Vilenius