Pilttipiiri

Musiikkia pienille korville

Asiasanat: musiikki , älykkyys , muskari

Tuleeko lapsesta fiksumpi, jos raskausaikana kuuntelee säännöllisesti Mozartia? Tutkija Minna Huotilainen oikoo vääriä käsityksiä ja kannustaa nauttimaan musiikista.

Minna Huotilainen työskentelee Helsingin yliopiston musiikintutkimuksen huippuyksikössä. Hän tietää, että musiikki ei sinällään vaikuta älykkyyteen, mutta keskittymiskykyyn sillä on iso merkitys.

- Tarkkaavaisuus on yksi portti taitoihin, se on mielen perustyökalu. Musiikkiharrastuksen on osoitettu kehittävän lapsen tarkkaavaisuustaitoja, Huotilainen kiteyttää.

Monta etua

Musiikki vaikuttaa aivoihin kahdella eri tavalla. Ensimmäisessä on kyse lyhytkestoisesta vaikutuksesta: musiikki aiheuttaa dopamiinitason nousua.

- Dopamiini on aivojen välittäjäaine, ja kun ihminen kuulee miellyttävää musiikkia, aivot alkavat tuottaa lisää dopamiinia. Dopamiini tuo rauhallista tunnetta: tilanteessa, jossa nyt olen, ei mikään äkkinäinen vaara uhkaa ja voin keskittyä.

Toinen puoli musiikissa ovat sen pitkä­aikaisvaikutukset.

- Jos kuuntelee paljon musiikkia, aivot alkavat muovautua niin, että niissä on tilaa musiikin käsittelylle. Tämä muovautuminen vaikuttaa kuulemiseen ja motoriseen toimintaan. Ala-asteikäisillä tämä vaikuttaa esimerkiksi melussa kuulemiseen ja vieraiden kielten havaitsemiseen.

Musiiki saattaa vaikuttaa matemaattisiin taitoihin. 

- Kun on otettu musiikkikerhotoimintaan lapsia, jotka eivät muuten harrasta musiikkia, heidän matemaattiset taitonsa kehittyvät musiikkiharrastuksen aikana nopeammin. Tässä on kuitenkin myös yksilöllistä vaihtelua.

Meidän perheen musiikkikulttuuri

Lapsilta musiikin kuuntelu ja sen mukana tekeminen käy luonnostaan: lapsi tanssii tai laulaa mukana, osallistuu aktiivisesti musiikin tuottamiseen ja haluaa kaikki mukaan musiikin tekemiseen.

Musiikin käyttötapoja tulokas oppii vanhemmiltaan ja sisaruksiltaan.

- Jos vanhemmat tulevat töistä väsyneinä ja ensimmäiseksi ottavat kupin kahvia, laittavat musiikkia soimaan ja istuvat hetkeksi alas, lapsi oppii siitä yhden tavan käyttää musiikkia, Huotilainen vinkkaa.

Musiikki välittää lapselle viestiä myös perheen kulttuurista. 

- Jo raskaus- ja vauva-aikana on hyvä tuoda vauvalle viestejä, jotka kertovat, millainen meidän perheemme on: kun laitan ruokaa, meillä tuoksuu valkosipuli ja taustalla soi tällaista musiikkia. Perhekulttuuri on hyvä jakaa vauvan kanssa jo hyvin aikaisin, ja musiikki on tärkeä osa sitä kulttuuria.

Tunteiden temmellyskenttä

Ihminen pystyy musiikin avulla säätelemään mielialaa. Musiikki on myös erinomainen tapa löytää kanavia ilmaisuille - sekä räväköille tunnepuuskille että rauhoittumiselle.

- Musiikissa tunteet ovat sallittuja eri tavalla kuin monessa muussa harrastuksessa. Esimerkiksi kerrostalossa asuvalle 8-vuotiaalle pojalle voi välillä olla hankalaa löytää hyvää tapaa ilmaista aggressiota. Musiikista löytyy temmellyskenttää, jossa voi pistää aggressiota peliin, olla voimakas ja sähäkkä, laulaa välillä vaikka Lordia!

Tärkeää on kuitenkin muistaa myös tietty ”unihygienia” - pari tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa on aika vaihtaa reipas musiikki rauhallisempaan. Sitä, millainen musiikki rauhoittaa, voi myös opetella lapsen kanssa yhdessä.

- Lasta voi pyytää laittamaan käden sydämen päälle ja kysyä, miltä tuntuu, kun laitan tällaista musiikkia. Saako tämä hyppimään lisää vai rupeavatko sisuskalut nukkumaan? Silloin lapsi voi itsekin miettiä, mikä kehossa vaikuttaa ja miten, Huotilainen vinkkaa.

Ja silloin tällöin täytyy muistaa myös painaa stop-nappulaa ja nauttia hiljaisuudesta.

- Kodeissa saisi laittaa pois sellaisen taustamusiikin, jolla ei ole merkitystä. Se antaa väärää kuvaa musiikin olemuksesta ja merkityksestä. Kotona voi olla inspiroivaa musiikkia vaikka piirtämisen tai ruuanlaiton taustalla, mutta puuromainen musiikki, joka vain soi taustalla, ei ole hyvä juttu.

Harrasta musiikkia lapsen kanssa

• Kokeile musiikkileikkikoulua! Tämä on hyvä suomalainen sosiaalinen innovaatio, jossa lapsella on mahdollisuus hyvin monipuolisella tavalla olla tekemisissä musiikin kanssa.
• Tee bändi. Lapselle jokainen esine on soitin. Perinteinen kattilarumpupatteristo on aina suosikki, kerrostaloystävällisemmän version saat aikaan muoviämpäreistä.
• Kuuntele lastenmusiikkia. Suomalaiset lastenmusiikkibändit tekevät laadukasta musiikkia ja heillä on hienoja musiikkivideoita, joita voi katsella yhdessä lapsen kanssa.
• Kokoa iltalevy. Valitkaa lapsen kanssa rauhoittavia lauluja, joista lapsi pitää ja tehkää niistä levy.
• Tätä levyä voidaan soittaa illalla, kun on aika rauhoittua.
• Laula rohkeasti. Laulutaidoilla ei ole mitään merkitystä. Lapselle on tärkeintä, että ääni kuuluu omalle vanhemmalle.
• Opi lapselta. Lapsi on aikuista taitavampi havaitsemaan tunteita vieraan kulttuurin musiikista.
• Lapsi ei myöskään tarvitse tiettyjä sointuja tai kertosäkeitä ja hän on hyvin ennakkoluuloton eri äänten ja uusien soundien kuuntelija.

Lue myös:

• Köröttely tekee ketteräksi
• Laula laulu lapsellesi

Kuvitus: Janne Harju

Teksti: Maija Kajanto