Pilttipiiri

Muisti kehittyy taaperolla vikkelästi

Asiasanat: Kehitys , Lapsi

Pienen ihmisen mielen sopukoihin tallentuvat niin lämmin syli kuin kaltoinkohtelukin. Ensimmäisten vuosien tapahtumia emme kuitenkaan aikuisina muista.

Millainen on vauvan muisti ja millaisia muistikuvia hänelle jää?
Vauvan tärkeimmät muistikuvat liittyvät ihmissuhteisiin ja turvallisuudentunteeseen. Kun vauva saa hellää hoivaa oikealla hetkellä, esimerkiksi syliä kiukun kyynelten tulviessa silmistä, luottamus rakkauteen alkaa kehittyä. Pienen tuhisijan mieleen syöpyvät niin pullan tuoksu, suukot kuin halauksetkin, mutta myös kaltoinkohtelu.

Vauvan hermosto muovautuu ensimmäisen elinvuoden aikana huimasti, kun hermosolut solmivat keskenään uusia yhteyksiä. Muistin toimintaa kuitenkin rajoittaa se, että aiempia yhteyksiä on vähän ja vauvan kyky käsitellä tietoa on vielä melko kaoottista. Tästä syystä pienokaisen muisti on läiskittäinen ja jäsentymätön.

Miksi emme muista varhaisimpia vuosiamme?
Muisti ja aistit alkavat kehittyä jo kohdussa ensimmäisten hermosolujen jakaantuessa. Vauva rauhoittuu kuullessaan laulun, jota äiti hyräili odotusaikana. Silti ensimmäiset muistot ovat yleensä ajalta, kun olemme olleet 3 - 4-vuotiaita. Puhutaan niin sanotusta normaalista lapsuusiän amnesiasta eli muistiaukosta. Yleisesti hyväksyttyä yhtä selitystä ilmiölle ei tiedetä. Todennäköisesti kyse on kuitenkin kielen ja muistin vuoropuhelusta. Kun lapsi innoissaan tutkii maailman ihmeellisyyksiä ja löytää esineille ja tunteille sanat, myös hänen muistinsa terästyy.

Miten pikkuihmisen muistin toiminta eroaa aikuisesta?
Lapsi ei hahmota kokonaisuuksia aikuisen lailla, vaan muistaa herkemmin yksityiskohtia, esimerkiksi sadepisaran bussin ikkunassa. Pieni kulkija ei vielä osaa painaa mieleensä asioita tahdonalaisesti eikä kehitellä muistisääntöjä. Tämä johtuu siitä, että aivot vielä kehittyvät ja elämänkokemustakin on vähän.

Kuinka pitkiä aikoja taaksepäin taapero muistaa?
Mikäli taapero ei muistaisi, miltä esimerkiksi peruna maistuu, olisi jokainen ateriahetki suuri seikkailu. Toisaalta jos lapsi ei pystyisi painamaan asioita mieleensä, hän ei tunnistaisi myöskään vanhempiaan. Muistin kehityksessä on kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja. Lapsi elää hetkessä, hän ei hahmota aikaa eikä hänellä ole ajalle käsitteitä. Leikki-ikäinen ei ehkä muista, että mummon syntymäpäiviä vietettiin kuukausi sitten, mutta hän saattaa muistaa sen, että isoisä soitti juhlissa kitaraa.

Erään tutkimuksen mukaan 25 prosenttia puolivuotiaista vauvoista muisti leluilla tehtyjä tehtäviä kuukauden kuluttua. Yhdeksän kuukauden iässä jo puolet pystyi palauttamaan mieleensä kuukauden takaiset tehtävät.

Miten lapsen tunnemuisti toimii?
Valtaosa muistin toiminnasta on tiedostamatonta. On kuitenkin viitteitä siitä, että varhaiset tunne-elämän järkytykset saattaisivat jopa vaurioittaa muistijälkiä tallentavia aivoalueita. Tunnemuisti on toisaalta alue, jonne lapsi tallentaa uuden elämän arvokkaimpia asioita, esimerkiksi äidin tutun ja turvallisen tuoksun. Kodin lämmin ilmapiiri ja vanhempien ja lapsen välinen tiivis vuorovaikutussuhde tukevat osaltaan myös muistin kehittymistä.

• Asiantuntijana artikkelissa: Asiantuntijana neuropsykologi Heli Numminen neuropsykologipalvelu Luduksesta.

Teksti: Marjo Hentunen