Pilttipiiri

Milloin lapsi on hyvä viedä lääkäriin?

Asiasanat: Terveys , Lapsi , Kuume

Perusterve lapsi selviää hyvin kotihoidossa muutaman päivän, jos nuhakuume tai muu infektio pääsee iskemään ja lapsen yleisvointi säilyy hyvänä. Lääkäriin ei tarvitse lähteä oikopäätä, sillä taudin alkuvaiheessa kurkku ja korvat näyttävät usein terveiltä. Jos lääkärissä käydään heti, edessä voi olla toinen lääkärireissu parin päivän päästä, kun uusia oireita alkaa ilmaantua.

Kuumeilevan lapsen kotihoidossa tärkeää on huolehtia siitä, että lapsi juo tarpeeksi, jottei hän pääse kuivumaan. Korkeakaan kuume ei sinänsä vaadi lääkärissäkäyntiä, jos lapsen yleistila on hyvä, lapsi on virkeä eikä valita kipua. Kuume aktivoi elimistön puolustussolut taisteluun taudin aiheuttajaa vastaan.

Jos kuume nousee yli 38,5 asteen, sitä on yleensä hyvä laskea kuumelääkkeillä, jotta lapsi virkistyy ja jaksaa juoda. Osa lapsista saa lisäksi herkästi kuumekouristuksia. Niiden riski kasvaa, jos kuume nousee korkeaksi. Kuumekouristuksia saanut lapsi on aina vietävä lääkärin tutkittavaksi.

Lääkäriin on syytä lähteä myös, jos kuume kestää yli kolme päivää tai lapsi valittaa kipua korvissa, nielussa, niskassa, rintakehällä, vatsan alueella tai virtsaamisen yhteydessä.

Tutkimus on tarpeen myös, jos lapsi on poikkeuksellisen veltto ja väsynyt, ei jaksa syödä, juoda tai leikkiä eikä ole kiinnostunut ympäristöstään.

Huolestumisen aihe on lapsen käsittelyarkuuskin. Silloin lapsi parahtaa itkuun, kun häntä kosketetaan tai hänet otetaan syliin. Käsittelyarka lapsi makaa mieluiten rauhallisesti sängyssään. Käsittelyarkuus voi olla merkki vakavasta bakteeri-infektiosta, ja se vaatii pikaista lääkärin arviota.

Lapsi pitää viedä vastaanotolle viivyttelemättä, jos hän muuttuu sekavaksi tai poissaolevaksi. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, ja kannattaakin luottaa omaan vaistoon siitä, milloin kaikki ei ole kunnossa.

Hengitys kertoo paljon

Sairaan lapsen hengitystä kannattaa tarkkailla. Jos hengitys muuttuu tihentyneeksi, ponnistavaksi, vinkuvaksi tai rohisevaksi, lapsi on syytä viedä tutkittavaksi.

Vaikeutunut sisäänhengitys voi viitata kurkunpääntulehdukseen. Kurkunpää turpoaa, ja siitä kertoo kuiva, kumeaa koiran haukuntaa muistuttava yskä. Hengitysteihin joutunut vieras esine, pieni lelu tai vaikka ruoan pala, aiheuttaa sekin sisäänhengityksen ongelmia. Silloin vanhempien kannatta miettiä, olisiko lapsi nielaissut jotakin ja ottaa yhteyttää lääkäriin.

Jos infektio-oireiden yhteydessä lapsen uloshengitys on vaikeutunut, se saattaa merkitä ahtauttavaa keuhkoputkentulehdusta. Vinkunan aiheuttaa lima, joka tukkii pieniä hengitysteitä.

Rajun ripulioksennustaudin saanut lapsi kuivuu helposti. Kuivumisen oireita ovat väsähtäminen, ihon kuopalle painuminen ja kielen kuivuminen. Mikäli lapsi kykenee ottamaan suun kautta nesteitä, hänelle kannattaa antaa ripulin alkuvaiheesta lähtien apteekista ilman reseptiä saatavaa ripulikorvausjuomaa Osmosalia. Kiinteää ruokaa saa jatkaa, jos se vain lapselle maistuu.

Nestettä tulee antaa jääkaappikylmänä tiheästi pieniä määriä kerrallaan. Lapsen nesteen saannista on huolehdittava koko ajan. Jos ripuli jatkuu yli viisi päivää ja vetisiä, vaippoihin imeytyviä ripuliulosteita tulee yli kuusi vuorokaudessa, lapsen tila on hyvä käydä tarkistuttamassa kuivumisen varalta. Jos lapsen ulosteeseen ilmestyy verta, sekin vaatii lääkärissä käynnin. Jos veri on kirkkaan punaista ja määrä on vähäinen, kyse voi olla haavaumasta peräaukon suulla. Mikäli verta on enemmän ja väri on tummaa, taustalla voi olla suolistotulehdus tai kirurginen syy.

Virtsatieinfektion oireet epämääräisiä

Virtsatieinfektioiden oireet pienellä lapsella ovat usein epämääräisiä: lapsella voi esiin-tyä kuumetta, oksentelua, ripulia, ruokahalu voi olla alentunut, painonnousu hidasta ja lapsi voi olla itkuinen ja ärtynyt. Vanhemmille lapsille tyypilliset oireet, esimerkiksi alavatsakipu, virtsankirvely, virtsankarkailu ja poikkeava virtsanhaju, puuttuvat usein.

Lääkäriin pitää turvautua myös, jos lapselle ilmaantuu nivelvaivoja. Samoin, jos lapsen ihoon ilmestyy kuumetaudin aikana sinertäviä pistemäisiä läikkiä, joiden väri ei katoa niitä painettaessa, liikkeelle on lähdettävä heti. Kyse voi olla vakavasta infektiosta. Mikäli iholle ilmaantuu vetistävää märkäistä ihottumaa, kyse voi olla ihon bakteeritulehduksesta, joka vaatii antibioottisalvan ja joskus lisäksi antibioottilääkityksen suun kautta.

Kotiin pieni ensiapuapteekki

Kotona on hyvä pitää pientä ensiapuapteekkia. Varusteluksi riittävät kuumelääke suppoina ja nestemäisenä, Osmosal-juomajauhe ja maitohappovalmisteita kapseleina ripuleja varten sekä lääkehiili myrkytyksien varalta.

Nuhatippoja voi käyttää, mutta yskänlääke on harvoin tarpeen. Pienille lapsille kuitenkin saattaa olla hyötyä hengitysteitä avaavasta yskänlääkkeestä ahtauttavan keuhkoputkentulehduksen yhteydessä.

Kaikki myrkytykset on hoidettava lääkärin valvonnassa. Apua ja ohjeita saa HUS:n myrkytystietokeskuksesta, puh. (09) 4711/keskus.

  • Asiantuntijana on lääketieteen tohtori, lastentautien erikoislääkäri Maria Virkki, joka työskentelee HUS:n Lasten ja Nuorten sairaalassa sekä Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätissä Myyrmannissa Vantaalla.

Teksti: Piltti