Pilttipiiri

Leikkimällä luodaan sosiaaliset taidot

Asiasanat: vuorovaikutus , ystävyys , leikki

Outi Tavilla on kaksi tytärtä, 7-vuotias Sofia ja 5-vuotias Olivia. Äiti vei alusta alkaen aktiivisesti tyttöjään kylään ystävilleen, naapureille ja leikkipuiston tutuille.

Tyttöjen ensimmäiset kaverit olivat Outin omien ystävien lapsia.

Outi huomasi heti, että joidenkin kanssa lapsi löysi yhteisen sävelen, ja joidenkin kanssa tuli jatkuvasti kiistaa.

- Jo kaksivuotiaasta alkoi havaita, että jonkun kanssa vedettiin aina samaa nallea ja aikuisten piti jatkuvasti puuttua. Joidenkin kanssa lapsilla taas synkkasi heti, ja he puuhastelivat omiaan. Hyvä merkki on, jos lapsista ei kuulu mitään. Tosin liika hiljaisuuskin voi olla huono merkki, Outi naurahtaa.

- Luontevastihan se menee niin, että niitä lapsia tavataan uudelleen, joiden kanssa on tultu aiemmin toimeen. Onhan se myös vanhemmille mukavampaa.

Tiukat säännöt

Outilla oli selkeä suhtautuminen lasten ystävyyssuhteisiin.

- Jos lapsi ottaa lelun toisen kädestä, pitää tehdä selväksi, ettei se käy. Toinen kokee, ettet olekaan kiva kaveri, eikä enää halua leikkiä kanssasi.

Tässä vaiheessa tytöt oppivat sosiaalisen toiminnan alkeita.

- Toista pitää kuunnella. Pitää yrittää neuvotella eikä kiskoa lelua väkisin. Jos haluaa esimerkiksi nallen, niin sen sijaan, että kiskoisi sitä toisen käsistä, voi tarjota tilalle vaikka autoa. Jos lainaan tätä, niin saanko lainata nallea?

Ristiriitatilanteissa piti olla tiukka alusta alkaen.

- Muuten lapsi oppii, että tätä saa tehdä, ja myöhemmin ollaan helisemässä.

Pienemmän ei aina tarvitse olla koira

Outin tytöillä on pieni ikäero, ja he leikkivät myös yhdessä. Heidän roolijakonsa on kuitenkin ollut selkeä.

- Pienempi Olivia saa siskosten leikeissä olla se koira. Kun tytöt saivat eri-ikäisiä kavereita, roolileikitkin saivat uusia muotoja. Sofia saa välillä isomman kaverin kanssa olla pieni ja Olivia pienempien kavereiden kanssa vaikka äiti.

Roolileikkien myötä tytöt alkoivat enemmän kysyä, voisiko juuri tietty kaveri tulla kotiin leikkimään.

- Se, että kuka tahansa lapsi kelpaisi leikkikaveriksi, ei pidä paikkansa. Jonkun kanssa löytyy sama aaltopituus ja jonkun kanssa ei. Lapsillakin pitää olla sopiva temperamentti toisilleen. Molemmin puolin pitää joustaa sopivasti, Outi sanoo.

- Ne, joiden kanssa tytöillä synkkasi kolmevuotiaana, ovat edelleen samalla aaltopituudella. Pienellä lapsella ystävän sukupuolellakaan ei ole väliä. Nyt alkaa kyllä huomata, että pojat helposti lällättävät toiselle pojalle, että sulla on tyttökaveri.

Lue lisää:

• Ystävyyssuhteet kasvavat vähitellen

Teksti: Stiina Honkamaa