Pilttipiiri

Flunssa: Apua vanhoista kansanlääkintätaidoista

Asiasanat: Terveys , Nuha , Perhe

Vantaalaiseen Makkosen perheeseen iski flunssa tammikuun lopulla. Sipuli pitää perheen nenät auki.

- Mies on jossakin viruksessa, ekaluokkalaisella Miskalla on pientä kuumetta ja nuhaa, Miikka, 9 kk, taitaa olla meistä tervein, Satu Makkonen käy läpi perheensä. Oma nenäkin punottaa, ja olo on kipeä. Lääkärissä flunssan takia ei ole käyty, sillä perheen äidillä on monta konstia pöpöjä vastaan.

Sipulia sukkahousuun

- Meillä hyväksi koettu keino on ollut sipuli, Makkonen sanoo ja vinkkaa katsomaan vanhempien ja vauvan makuuhuonetta. Pinnasängyn ja parisängyn välissä seinässä on yölamppu ja sen päällä pikkulautanen, jossa näkyy sipulin paloja.

- Sipulia laitetaan yöksi noin metrin päähän nuhaisesta potilaasta. Etäisyys on metrin siksi, ettei sipuli ärsytä silmiä. Pikkuhiljaa yön aikana sipulin eteeriset öljyt leviävät ja voivat auttaa hengitysteitä ja korvakäytäviä pysymään auki. Isompi lapsi saattaa kädellä huitaista lautasen päälleen yöllä, mutta Helle tiesi ratkaisun siihenkin.

- Sipulilohkot laitetaan oikein Niksi-Pirkan tyyliin sukkahousujen lahkeeseen, ja housut ripustetaan narulla roikkumaan katosta.

”Kotilääkkeeksi” sopii yhtä hyvin puna- tai keltasipuli. Satu Makkonen uskoo, että osin sipulin avulla perheessä on vältytty nuhakuumeiden kiusallisilta jälkitaudeilta, korvatulehduksilta. Myös lääkkeiden käyttöä on pystytty vähentämään.

Räkä vuotamaan höyryleikeillä

Jos paksu räkä pääsee tukkimaan lapsen nenän ja keuhkot, Makkosilla turvaudutaan höyryyn. Höyryhengityslaitteita perheen äiti ei suosi, sillä ne voivat olla hänen mielestään vaarallisia: laitteet kaatuvat, ja lapsi voi huitoa käsillään ja polttaa itsensä.

Sen sijaan Satu Makkonen napsauttaa saunan päälle. Kun kiuas on lämminnyt sen verran, että se antaa löylyä, hän vie vauvan höyryleikkeihin. Hän heittelee vettä kiukaalle ja antaa hyöryn täyttää myös pesuhuoneen. Vauvan kanssa leikitään ja naureskellaan höyryssä, kunnes lima lähtee juoksemaan.
- Höyryn pitää olla mahdollisimman viileää. Sairaana limakalvot ovat tulehtuneet ja ärtyneet, eikä kuuma höyry silloin tee hyvää.

Suolatipat sirkushuvia

Muutenkin Satu Makkonen tekee sairaan lapsen hoitotoimista lapselle mahdollisimman hauskoja. Silloin lääkkeen ottokin sujuu helposti. Esimerkiksi suolatippojen laittamisesta on tullut melkein sirkushuvia, hän kuvaa.
- Niitä kutsutaan meillä hätsi-tipoiksi. Miska melkein kiljuu riemusta, kun hän näkeekin nenätippapullon.

Kapalo rauhoittaa isonkin vauvan

Jos lapsi on tottunut karpaloon, myös se voidaan ottaa avuksi sairasta lasta hoivatessa. Se auttaa myös silloin, kun vauva on muutenkin hädissään tai rauhaton, kakka on jumissa tai leikeissä on sattunut haaveri.
- Pieni vauva viihtyy kapalossa luontaiseksi, mutta sitä tapaa kannattaa pitää yllä vauvan kasvaessakin. Kapalo rauhoittaa ja antaa turvallisuuden tunteen. Kapalo myös auttaa lasta nukahtamaan, mikä on paranemiselle tärkeää.

Satu Makkonen kääräisee Miskan lempipeittoon. Aluksi hän pitää peiton lapsen ympärillä tiukasti. Kun lapsi rauhoittuu tai nukahtaa, hän avaa käärön, jottei Miskalle tule liian kuuma.

Nyytti sylissä hän kuljeskelee kotona ja näyttää katseella vauvalle, ”miten hyvin meillä menee.”

Vauva lukee äidin hädän

- Jos en pysty peittämään omaa hätääni, en katso vauvaa silmiin, vaan pidän häntä muuten varmassa otteessa sylissäni. Vauva lukee äidin silmistä, onko kaikki hyvin vai pitääkö huolestua.

Jos tauti vaatii lääkärillä käynnin, Satu Makkonen valitsee lääkärin tarkkaan.
- Menemme sellaiselle lääkärille, joka osaa toimia lasten kanssa. Joskus olen joutunut suuttumaankin lapsen kohtelusta. Siitä syntyy lapselle vain lääkärikammo, eikä itkevää lasta pysty tutkimaan niin kuin rauhallista ja luottavaista lasta.

Jaana Laitinen, kirjoittaja on vantaalainen free lance -toimittaja ja Henri-pojan äiti.

Teksti: Jaana Laitinen