Pilttipiiri

Diabetes yleistyy yhä nuoremmilla, mutta uusi hoitotapa joustaa

Asiasanat: Terveys , Vauva

Vaippaikäisen diabetesta on vaikea huomata, mutta jo kuivaksi oppineen lapsen oireet ovat yleensä selvät: janottaa, pissattaa, väsyttää. Onneksi sairaus ei enää rajoita rankasti elämää, vaan hoidossa suositaan nykyään joustavuutta.

Diabetekseen sairastuvien ikärakenne on selvästi muuttunut. Aikaisemmin diabetes puhkesi tavallisesti murrosiän kynnyksellä, mutta viime vuosina nuorempien sairastuminen on nopeasti lisääntynyt. Syitä tähän kehitykseen ei vielä tiedetä.

Diabetesta sairastavan lapsen haima ei tuota riittävästi insuliinia, ja tällöin elimistöön syntyy tämän veren sokeripitoisuutta säätelevän hormonin vajaus. Veren sokeripitoisuus kasvaa. Alle 2-vuotiaan diabetes on harvinainen ilmiö muttei mahdoton. Jo alle 1-vuotiaissa on tautiin sairastuneita.

Vauvan ensioireita on vaikea havaita, mutta ylenpalttinen väsymys, selvä huonokuntoisuus, ärtyisyys ja laihtuminen viestivät siitä, että myös diabeteksen mahdollisuus kannattaa ottaa huomioon. Nämä oireet saavat vanhemmat yleensä muutenkin viemään vauvan lääkäriin. Itse tauti on helppo todeta. Virtsan tai veren sokeri saadaan mitatuksi alle kymmenessä minuutissa. Vielä pari vuosikymmentä sitten diabetesdiagnoosi tarkoitti suuria elämäntapamuutoksia. Hoito on vieläkin vaativaa, mutta nykyään pyritään siihen, että diabetes aiheuttaisi mahdollisimman vähän rajoituksia ja henkisiä rasitteita.

Hoidossa pehmeä filosofia

Joustavuus ja yksilöllisyys ovat tämän päivän hoitofilosofian avainsanoja. Tavoitteena on, että lapsi voisi diabetekseen sairastuttuaan jatkaa normaalia lapsen elämää.

Suurten verensokeriheilahdusten estämiseksi aterioiden, liikunnan ja insuliinihoidon suhde on kuitenkin saatava sopivaan tasapainoon. Onneksi kokonaisuus on räätälöitävissä kunkin potilaan ja hänen elämäntapansa mukaan.

Nykyään voidaan käyttää esimerkiksi pikainsuliinia, joka tosin vaatii hyvää perehtymistä omaan hoitoon. Pikainsuliini voidaan pistää ihonalaiseen kudokseen juuri ennen ateriaa tai jopa aterian jälkeen, toisin kuin perinteinen insuliini.

Diabetesdiagnoosi tarkoittaa edelleen sitä, että pistoshoitoon on sopeuduttava. Uusien hoitokeinojen, esimerkiksi hengitettävän insuliinin tai saarekesolusiirteiden, käyttöön ottaminen voi viedä vielä vuosikymmeniä. Hoitovälineitä kehitetään kuitenkin koko ajan. Markkinoille ovat tulleet ensimmäiset kudossokeria jatkuvasti mittaavat rannekelaitteet. Veretön sokerin mittaus on jo melko lähellä. Kehitteillä on indikaattoreita, jotka mittaavat sokeritasapainoa esimerkiksi limakalvolta tai syljestä.

Kun päästään kudossokerin jatkuvaan mittaamiseen, seuraava askel voisi olla ”keinohaima”, joka hoitaisi jatkuvan insuliinin syötön. Ja ehkä 50 vuoden päästä keksitään molekyyli, joka vaikuttaa kuten insuliini. Toistaiseksi kuitenkin perinteinen pistoshoito on paras. Vaikka uusia hoitotapoja kehitetään, vielä nykyäänkin diabetesdiagnoosi muuttaa elämää. Sairaus vaatii päivittäistä hoitamista, josta lapsipotilaan vanhemmat kantavat vastuun.

Suomalaisten vitsaus

Maailmanlaajuisessa vertailussa suomalaiset lapset sairastuvat diabetekseen kaikkein eniten, ja sairastuvuus lisääntyy kaiken aikaa. Noin 400 lasta vuodessa sairastuu tähän tautiin. Tai toisin sanoen: yhden vuoden aikana 100 000:sta alle 15-vuotiaasta 50 sairastuu. Mistä tämä kehitys johtuu, on vielä mysteeri, mutta korkealla elintasolla on ehkä vaikutusta. Varsinaista näyttöä esimerkiksi ruokavalion, elintapojen tai infektioiden osuudesta ei kuitenkaan ole saatu.

Diabeteksen syitä ja mahdollisuuksia sen ennaltaehkäisyyn tutkitaan toki jatkuvasti. Parhaillaan niin Turun, Tampereen kuin Oulun yliopistosairaaloissa on käynnissä niin sanottu DIPP-tutkimus. Tutkimuksessa seurataan lapsia, joilla on perinnöllinen diabetesriski.

Toinen suuri diabeteksen syitä selvittävä tutkimus on kansainvälinen TRIGR. Tutkimuksessa yritetään ehkäistä tautiprosessin eteneminen niillä lapsilla, joilla tautiin johtava tapahtumaketju on jo alkanut. TRIGR-tutkimus kohdistuu lapsiin, joiden perheessä on diabeetikko. Kokeilussa selvitetään, vaikuttaako lehmänmaidon välttäminen ensimmäisten kuuden elinkuukauden aikana diabetesta ehkäisevästi.

• Asiantuntijana lastentautien erikoislääkäri Päivi Muona, Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikka.

Teksti: Piltti