Asiasana: Arki
Ruokailun evoluutio
Jokaisen täytyy syödä elääkseen. Jo yhdeksän ensimmäisen elinkuukauden aikana ruokailutottumukset ja -tavat vaihtelevat laidasta laitaan ja sekös äitiä naurattaa, ja itkettääkin. Kerrataanpa kuukausittain meidän pojan tarinaa.
Äitinä olemisen sietämätön keveys
On aamuja, jolloin sitä todella kadehtii töihin lähtevää puolisoaan ja toivoo, että voisi itsekin poistua ulko-ovesta aamuruuhkaan. Aina kun ei jaksaisi pyyhkiä puurotahroja, maanitella esikoista potalle ja nostaa kuopusta kuudettakymmenettä kertaa alas TV-tasolta.
Pieni tarina äitiydestä
TÖK! Joku tökkää sormen nenääni. Silmäpussien välistä näen kaitafilminä maailman suloisimman hampaattoman hymyn. Ilman halki kerrossängystä rysähtää päälleni esikoinen. Pian alasängystä kömpii kainaloon pieni ja pullea keskimmäinen. Alkaa taistelu peiton herruudesta. Esikoinen vie voiton, ja pieni ja pullea tähtää nyrkillä nenään. Pullea tömähtää lattialle ja huutaa. Esikoinen huutaa nenä rutussa takaisin. Minä karjun. Vauva kirkuu. Päivä on todistettavasti alkanut.
Kolme lasta peräjälkeen
Myllyviitojen perheessä sisarkateus on tuttuakin tutumpaa, mutta lasten varttuessa tilanne on kääntynyt valoisaksi.
Salli-pikkusisko Kiinasta
Ilona ja Tytti saivat kesällä ihan tavallisen pikkusiskon. Salli Eloisa vain haettiin Kiinasta, ei äidin vatsasta. Nyt Salli totuttelee halauksiin - ja muu perhe riisinjyviin.
Rytmiä pienen päivään
Arjen tapahtumien toistuvuus samoihin aikoihin ja samaan tapaan on pienelle lapselle tärkeää. Selkeä rytmi ja ennakoitavuus luovat lapselle turvallisen ilmapiirin kehittyä ja mahdollistavat lepohetkiä vanhemmillekin
Monen muutoksen Tuuli
Yksivuotiaan Tuulin perheessä on tapahtunut paljon vuoden aikana. Neljä muuttoa ja talon rakennus vielä sujuivat. Eniten suretti päivähoidon aloittaminen. Lohtua Tuuli sai lämpimistä syleistä - nyt elämä hymyilee.